tiistai 15. maaliskuuta 2011

Lunes, monday, måndag, esmaspäev

Eli harkoissa käytiin riehumassa taas. Makseilla oli taas yövuoro, joten nämä tiistait on välillä vähän väsyneitä päiviä. Käytiin ensin hakemassa äyhöltä Ebba messiin. Koutsit oli sopinut keskenään, että kun tällä kertaa harkoissa oli vähemmän porukkaa, niin Topi saa mennä Ebban kanssa jos haluaa. Meidän ryhmäläiset ei ehkä tykkää paljoa, jos Topilla onkin yhtäkkiä kaksi koiraa. Mutta antakaa armoa ja säälikää, se toinen on kuitenkin tulossa sokeaksi. Mitä itse tekisitte siinä tilanteessa? Lopettaisitte aksaamisen kokonaan? Multa heruu ainakin niin suuret respectit Topia kohtaan, että se jaksaa sentään yrittää vielä, tämä tyttö olis varmaan heittänyt jo hanskat tiskiin. Pogon kanssa ei kuitenkaan vielä viitsi luovuttaa, kun kaikki toivo on kesässä ja siinä, että se näkis aksata kunnolla kun tulee valoisaa. Ebba on back-up-plan, mutta ei Taru sitä kuitenkaan kokonaan ole luovuttamassa Topille, joten senkin takia pitää Pogoon vielä panostaa. Ja sunnuntai-treeneissä käyminen on vähän hankalaa, kun Topille aika usein osuu sille päivälle joku työvuoro.

Käytiin heittämässä oikeen kunnon lämmittelylenkki kerrankin (yleensä me huijataan, ja juoksutetaan vaan koiria ja itse seisotaan paikallamme :O...) Maneesin lähistöllä menee sellainen metsäpolku. Oli vähän kiire, joten se piti juosta koko matka. Ainakin tuli lämmin. Ja se oli vähän odotettua pitempi reitti. Tuli vähän sellaienen Pogo-olo, kun itselläkään tuo hämäränäkö ei ole parhaimmasta päästä ja siellä juoksin polkua pitkin melkein pilkkopimeässä. Onneksi oli aina joku koira juoksemassa edellä, niin seurasin sitten sitä. Ebba oli vaan aika ovela. Se on niin pikkuinen, että pystyi juoksemaan vaivatta hankikannolla, eikä uponnut. Eli sitä ei haitannut vaikka vähän poikkesi polulta, perässä tulijoita se vähän haittasi :D

Topi meni Eben kanssa aika mahtavasti. Välillä meni pikkukoira hukkaan. Mietin, että pitäisköhän Ebbaan oikeesti kiinnittää vilkkuvalo tai kilikello :) Huomattavan paremmin menivät kuin viime kerralla. Ensin Ebba meni kolme hyppyä epävarmana ja sen jälkeen lähti etsimään, että missä se mamma nyt on. Mutta sen jälkeen lähti kone käyntiin, kun Topi kertoi ipanalle, että se tuli meidän kyydissä ja mamma on kotona :) Ihan kivannäköistä menoa oli siis.

Pogon kanssa Topi havaitsi, että enää ei pysty ohjaamaan takaa, kun Pogo ei lue sellaisia ohjauksia. Pitää alkaa vedättämään enemmän. Ja eilen oli taas tosi pimeä ilta. Mutta tosi hyvin Pogo siltin vielä näkee, melko normaalisti se siellä painelee. Mitä nyt välillä se ohjaaja menee vähän hukkaan. Olen sitä mieltä, että Pogon kanssa pitää nyt vaan mennä pojan ehdoilla, ehkä siinä kehittyy itsekin, kun ei voi enää luottaa vanhoihin kikkoihin, vaan pitää keksiä uusia. Ebban kanssa voi sitten tehdä niitä muita juttuja.

Gillen kanssa lähti rata sujumaan ihan vallan mahtavasti. Ei ehkä parasta ohjausta, mutta mentiin niin hienosti. Oli super-fiilis. Kunnes sitten ei enää mennytkään niin hyvin. Gille jäi jumiin hyppyyn!! SIIS JUMIIN HYPPYYN!! Ymmärtäisin, jos jää jumiin pussiin tai putkeen, mutta ei. Hyppyyn. Hypylle tultiin viistosti ja se hyppy oli tarkoitus niistää. Mutta Gille hyppäsi suoraan riman päälle, eikä se rima tippunut. Raukka jäi roikkumaan mahastaan siihen riman päälle, ilmat varmaan lensi pellolle kun se ähisi siinä vaikeen näköisesti. Sitten se koko hyppyhässäkkä kaatui ja poika pääsi vapauteen. Saakelin maksihypyt, ne on perseestä. Sen jälkeen ei enää hypättykään sitä hyppyä. Ja mielellään meni myös parista muusta hypystä ali. Toivottavasti se säikähti vaan ja tuli rimakauhu. Kyllä me se sitten saatiin hyppäämään, ja toiselta puolelta onnistui ihan hyvin. Mutta vaikka Tanja laittoi kaksi rimaa, ettei ali pääse, niin sieltä se limbosi silti. Toinen kohta mitä hinkattiin, oli kääntyminen. Gillellä ei vaan onnistu kääntyä sylkkäreissä ja poispäinkäännöksissä toisinpäin (olikohan se nyt oikealle), aina menee kokoympyrä. Tässä kohtaa kyseessä taisi olla vippaus, mikäli oikein muistan. Osasi se sen sitten kaksi kertaa lelun avustamana. Vaikka miten yritän tätä harjoitella aina lenkeillä ja kotona, niin aina se agilityssä menee sen ympyrän silti. Kai se on jotenkin luonnoton liike sitten sille. Vähän jäi nakottamaan se rata, olisin halunnut tehdä sen vähän puhtaammin. Nyt meni aika siihen, "hyppää nyt, pliis!!".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti