tiistai 22. maaliskuuta 2011

300. blogiteksti

Huomasin tuosta etusivulta, että blogitekstejä on 299. Eli tämä on sitten se kolmassadas. Olenpa minä jaksanut höpötellä! Nyt seuraavaksi pelkään, että loppuu tila ja ei saa enää ladattua kuvia. Muutamassa seuraamassani bloggerin blogissa on käynyt näin... Osaako joku sanoa, mistä sen näkee, että kuinka paljon on vielä tilaa käytettävissä?

No, asiaan. Sunnuntaina oli omat epikset. Siellä on Terhi tuomarina. Osallistuin Gillen kanssa ykkösten ja avoimen ratoihin. Ykkösen rata olisi mennyt hyvin, jos olisin ohjannut kunnolla. Yhdessä kohtaa ainakin lopetin ohjaamisen kokonaan, jonka seurauksena Gille hyppäsi hypyn takaisin. Hyllytettiin tuollaisella tyhmällä virheellä - eikä Gille voittanut vaaleanpunaista karvawubbaa, vaikka se siitä olis niin tykännyt. Avoimen rata oli niin utopinen, eikä siinä ollut järjenhiventäkään. En edes muista miten me se mentiin, nyt on totaalinen musta aukko päässä sen kohdalla. Hyllytettiin kuitenkin, mikä ei nyt ollut mikään ylläri.

Pogokin pääsi avoimen radalle, mutta en muista siitäkään mitään, kun en muista omastanikaan. Topi meni myös sen radan Ebban kanssa, mutta Tarun läsnäolo vaikutti taas Ebbaan niin, että piti vähän ihmeissään olla aluksi. Ei ihan tämä parivaljakko tykittänyt niinkun sillon kerran harkoissa!

Sitten epiksien jälkeen seurasi muutama kommellus, kun meinattiin mennä vielä lenkille. Auto jäi jumiin lumeen, mä lähdin yksin koirien kanssa vieraaseen metsään ja eksyin. Onneksi suuntavaisto pelittää sen verran, että löysin silti pois. Seurasin sitten loppujenlopuksi omia jalanjälkiä takaisin... vauhdikas sunnuntai.

Eilen oltiin harkoissa. Ne meni ihan kivasti. Taru oli tehnyt hauskan radan, sitten kun se vihdoin ja viimein sai sen kokonaan rakennettua. Gillen kanssa samoja juttuja edelleen hinkataan, irtoomista ja kääntymistä ja plaa. Nyt Gillellä oli vaan outoa aikaa, ei se seurannut mun vartalon liikkeitä lainaakn, tuijotti vaan mun kättä. Ärsyttävää. Mutta loppujenlopuksi jäi ihan kiva fiilis. Oltais saatu nollakin tehtyä, mutta ei me sitten jaksettukaan :)

Pogolla oli kuulo ja näkö pois päältä. Ei paljoo kiinnostanut seurata mitä Topi sanoo tai tekee. Pöllöpää vaan mennä viiletti sinne sun tänne. Sillä oli taas vähän sellasta virtaavaa aikaa. Topi sanoi, että ärsyttää, kun se ei edes yritä katsoo mitä hän tekee. Mutta mä puolustin Pogoa, että no mieti nyt omalle kohdalles, jos sä tietäisit, että et kuitenkaan näe, niin miksi sitten edes yrittää? Sen kun menee vaan ja pitää hauskaa :D

1 kommentti:

  1. Hassua...mutta olin Zocon kanssa pitkästäaikaa kisoissa...ja Vaikka seisoin pussin ulostulosuun edessä kääntämäss sitä niin EI todellakaan nähnyt eikä kuullut minua vaan paineli suoraan käsieni alta edessä olevalle hypylle....Periytyykö tämäki..:))t Traja

    VastaaPoista