torstai 27. lokakuuta 2011

Sairastuvalta iltaa

Huoh. Gille viidettä päivää kipeenä ja alkaa puhti loppumaan sekä multa, että pojalta. Ei olekaan meidän koirista kukaan ollut vielä näin kipeenä, eikä tämä pirulainen ota talttuakseen. Mitään tietoa ei ole, mikä tämä tauti on, mutta olettamus nyt toistaiseksi, että joku mahapöpö. Kummallista, mutta mahtavaa, että se ei ole kuitenkaan tarttunut muihin perheen nelijalkaisiin. Käytiin tänään taas lääkärissä, koska oireet paheni taas vaikka eilen tunnelin päässä näkyi jo valo. Aamulla poju oli kuitenkin niin huonona, että vaihtoehtoja ei ollut. Tällä kertaa lääkärikin totesi Gillen olevan tosi kuiva. Otettiin taas verikoetta ja nyt poika sai nesteytystäkin. Sen jälkeen elämä onkin jo hymyillyt aika paljon enemmän, jätkä on reipastunut ihan silmissä, vaikka edelleenkään mikään ei näytä pysyvän sisällä. Nyt toivotaan, että yö menisi rauhallisesti ja huomenna olisi vihdoin se päivä kun asiat alkaa olemaan järjestyksessä. Peukut pystyyn... Lääkärissä tokasin Gillelle, että sinä se oot kyllä kallis koira. Lääkäri sanoi siihen, että "mutta on varmastikin sen arvoinen". Totta, vaikka Gillestä niitä tempperamenttisiä ja ärsyttäviäkin puolia löytyy, niin on se siltinkin vaan niin ihana koira, minun oma rakas <3

Toinen e-rit-täin ärsyttävä mutta erittäin rakas tapaus. Pokemon. Ei tämä Pogollekaan ole herkkua ollut. Yhtä hoidetaan kun on ihan reppana ja toista muuten vaan huomioidaan kun on ihan pieni. Mihin väliin jää Pogo? Siinä sivussa se yrittää riehua ja saakin huomiota Nagalta, mistä jässikkä ei ehkä ole kovinkaan mielissään. Naga on selvästikin tehnyt Pogosta oman idolin - kaikki mitä Pogo tekee, Naga tekee perässä. Lenkille poika on sentään päässyt, mutta ei nekään ole edes ollut mieluisia reissuja, paitsi sillon kun saa kantaa kiveä. Matotkin on viety pois, ettei voi edes jumpata. Tai yksi matto on, mutta nykyään sekin on täynnä pissaa. Sääliksi käy Pogoa, mitähän sille pitäisi keksiä. Varmaan päästää agilitykentälle pitkästä aikaa juoksemaan pallon kanssa, niin ukkeli olis iloinen taas seuraavan kuukauden :)

Ja sitten tämä Naga Nappula. Se on vaan ihan mahdoton. Oikeen riiviö. Sen juttuja on huisin hauska katsoa. Kova poika kaivamaan, nytkin tuhtaa tuolla koirien pedissä ja kaivaa niin vimmatusti. Ja kun sain lauseen kirjoitettua niin leikki vaihtui, nyt juostaan frisbee suussa ympäri taloa ja muristaan. Toinen lempparijuttu on tosiaan Pogon ärsyttäminen. Jos Pogolla on lelu, se on saatava. Ja vaikka Pogo pistää vastaan ja sanoo perkelettä, niin ipana ärsyttää vaan niin kauan, että Pogo luovuttaa. Putki on ihan uskomattoman kiva. Sitä voisi juosta edestakaisin vaikka koko päivän. Tai sitten siellä sisällä on kiva kaivaa. Tämä Topin tuleva maailmanmestari myös taitavasti pissasi eilen sinne putkeen. Ja Ebbamaisesti osataan myös purra ja repiä sitä. Olikohan sittenkään hyvä idea antaa putki tälläiseen arkikäyttöön?

Apinoimisen Naga taitaa myös. Ulkona kuuluu hiukan haukkua, jos vastaan tulee koira. Kun ollaan iloisia, lelu suussa kuuluu mennä ympäriämpäri ja öristä. Kun meille tulee vieraita, ennen ovenavausta kuuluu haukkua. Miksi sen piti just nämä taidot oppia? :D On se oppinut ihan opettamallakin, istu, odota, tule ja vierelle. Muut temput on vielä vähän vaiheessa.
Tajusin eilen myös sen, että miksi Gille ei osaa mitään temppuja. Pogo on niin raivostuttava kun alkaa opettaa toista. Se huutaa, haukkuu, pyörii, on tiellä... ihan apina. Siis Pogon vika, miksi Gillelle ei ole opetettu mitään kivoja juttuja! :)

Eilen kuvattiin Nagan riehumisvideoita. Gille ei oikeen jaksa ymmärtää, miksi hänen uniaan häiritään, Pogolla ei ole muuta väliä kuin pallo ja Naga on riiviö. En jaksanut alkaa muokkaamaan videota, koska toi ohjelma ei taaskaan ole yhteistyökykyinen, mutta tässä nyt tällänen klippi.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Kaikennäköistä

Törmäsin äsken noihin bloggerin omiin tilastoihin, mitä näkee omasta blogistaan. En tiedä olisinko halunnut nähdä ne, koska tuli taas sellainen olo, että voisin haluta tämän blogin salasanan taakse, enkä kaikkien nähtäville. Muun muassa mun blogi on löytynyt googlesta sanalla "punapersepaviaani" :D Lohduttavaa toki on, että Sooloebban blogista vierailuja on ollut 2653 ja esimerkiksi Heppu käynyt katsomassa 551 kertaa, mutta jopa 41 Japanilaista on eksynyt tänne. Terkut vaan sinne! :) Ehkä siis voisi miettiä mitä kirjoittaa, ainakin noihin otsikoihin. Mutta kai joku on ilahtunutkin erilaisesta tyylistä, kun on googlettanut kahvakuulajumppaa ja löytänyt täältä Gillen version siitä lajista :)

Nagan kanssa oleilu menee edelleen mallikkaasti... uhkaavasti vaan siitäKIN on tulossa vähän vapaan kasvatuksen lapsi, niinkun Gillestäkin. Miten voikaan olla työttömän elämä näin kiireistä, ettei ehdi yhtä koiranpentua opettamaan? No, osaa se jo istua :)

Tänäänkin oli vaan niin hektinen päivä, kun Gille on jo toista päivää kipeenä. Siis se on tosi kipeä. Joku mahataudin tapainen sillä kai on ja nyt pidetään peukut pystyssä ja toivotaan, ettei se tartu Nagaan. Gille oli lauantai illalla jo aika vaisu, sunnuntaina ei suostunut syömään ruokaa ollenkaan, mistä alkoi jo hälytyskellot soimaan. Gille ei KOSKAAN kieltäydy ruoasta! Nyt se vaan makaa sohvalla peiton alla ihan veto pois. Raukka on ihan reppana. Tämä on toinen päivä kun sillä on tollanen huono olo, maha sekaisin ja ruoka ei maistu. Kävin lääkärissä sen kanssa varmuuden vuoksi, kun mittasin sille lämpöä 39,5 astetta. Verikokeessa kuitenkin kaikki oli hyvin ja meikäläisen lompakko tuntuu taas mukavan kevyelle. Edelleen se tossa makaa raatona, eikä jaksa tehdä mitään muuta. Näiden säätöjen takia siis mennyt tänäänkin huomio muualle kuin Nagan koulutukseen.

Ehkä menenkin nyt parantamaan tapojani ja muistuttamaan Nagalle, mitä tarkoittaa odota. Nappula on niin yli-innokas eikä sillä oiken ole malttia. Vara-akkujakin sillä tuntuu olevan, kun eilen oltiin metsässä ja poika sai reihua Zipin kanssa siellä täysillä, sitten se tuli kotiin ja joutui suihkuun, sen jälkeen riehuttiin jonka jälkeen aloitettiin leikkimään leluilla. Nukkuminen, tietääköhän veijari lainkaan mitä se on!?

Pokeripoika on jäänyt jälleen kerran vähemmälle huomiolle kun Nagan ja Gillen ympärillä on enemmän äksöniä. Kävin sitten pojan kanssa tänään ihan kahdestaan lenkillä ja oli kyllä mukavaa. Oli siis niin huippua mennä vaan yhden koiran kanssa - ja kaikki ohitukset onnistui mallikkaasti. Toiset koirat sen kun huutaa ja raivoo vieressä, niin meidän mallikansalainen kävelee viilipyttynä ohi. Ollaan me sentään sen ekan koiran kanssa tehty jotain oikein. Pogo on vaan niin ihana <3

lauantai 22. lokakuuta 2011

Eka metsälenkki



Oltiin eilen metsässä. Vähän on huonosti kuvia kun pikkumies ei ollut sekuntiakaan paikallaan tai oikein päin (paitsi ihan vahingossa), Pogo kaivoi vaan kiviä ja juuria ja mitä ikinä löytyikään ja Gille juoksi hullunlailla keppi suussa ympäriämpäri. Meinasi mennä hermot, erittäinkin rentouttava metsälenkki, not... ulkona paistaa aurinko, taidetaan lähteä uudestaan :)

perjantai 21. lokakuuta 2011

Nagan hassut jutut

Ensin hiukan tutustutaan omaan takapihaan...




Ja Nappula on löytänyt lempipaikan meiltä kotoa. Se kiipee sohvan selkänojan päälle nukkumaan. Siellä on paras olla... Tehdään me muutakin kun nukutaan, mutta päivät mennään niin hektisellä menolla, että pikkuisella kyllä uni maittaa siinä vaiheessa kun tulee hiljainen hetki.


Toinen hyvä paikka nukkua on ilmeisemmin jommankumman isojen poikien vieressä.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Nappula kotona

Haettiin nyt sittenkin Nappula kotiin tänään vasta, käytännön järjestelyjen takia. Tai ehkä mä vaan pelasin itselleni vielä yhden yön lisää, että saan nukkua kunnolla :)

Meidän ihanat kolme pojua <3

Naga on niii-iiin ihana poika. Reipas vipeltäjä on vailla huolen häivää uudessa kodissa. Leikkikaveri on ainut mikä täältä puuttuu ja aika tuppaa käymään pitkäksi. Ollaan annettu pojan tutustua paikkaan ihan rauhassa eikä olla hössötetty perässä. Topi sanoikin, että kuinkahan moni pentu saa olla näin rauhassa uudessa kodissa? Me ollaan saatu lelliä pentuja jo sen verran, että malttaa pitää hetken näppinsä erossa. Käytiin me vähän jo mun siskon parturissa kyllä pientä esittelemässä ja eilen Naga pääsi pikavierailulle mun vanhaan työpaikkaan (välihehkutuksena lähinnä Liisalle N:lle että voit kertoa eteenpäin työkkärissä: haettiin Nagan kanssa siis sieltä 144 tulppaanin sipulia mitä mulle oli lähetetty Hollannista, kun olin hoitanut työni niin hyvin ja asiakas oli supertyytyväinen!).

Pogo ja Gille on vähän välinpitämättömiä vauvan suhteen kotona, vaikka äyhöllä Gillen mielestä pentuja onkin kiva pyöritellä pisin pihaa. Mutta alkaa ne ehkä pikkuhiljaa hyväksymään uuden jäsenen laumaan, kun Gille antaa Nagan tulla jo viereen nukkumaankin :) Äsken päätin antaa isommille pojille hengähdystauon ja lähdin pitkälle lenkille niiden kanssa, Topi jäi Nagan kanssa kotiin. Eikös sitten tietenkin pitänyt alkaa sataa kaatamalla...

Naga kun nyt hyppää Pogon isoihin agilitytossuihin, niin Pogon pitää opettaa pojalle muutkin temput. Leluja se jo raahaa Nappulan eteen, jumppatuokio on pidetty - seuraavana varmaan sitten opetetaan kantamaan kiviä.

Kouluttautumassa

Sain Terhiltä mahtavan tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä. Meinaan mahdollisuuden päästä Oreniuksen koulutukseen. Lähdettiin sunnuntaina Gillen kanssa ajelemaan Poriin kaksistaan ja kohti seikkailua. Siellä orpona yksin porilaisten keskellä oltiin ja odoteltiin omaa vuoroa... ja odotettiin, ja odotettiin. Rataantutustumisessa ihmettelin, kun muut voivotteli radan vaikeutta ja kummallisia ohjauksia... Mä olin viimeisen esteen kohdalla ihmettelemässä, että tähänkö ne jo loppui? :)

Radan alussa sai pistää tossua toisen eteen, mutta selvittiin siitä kunnialla. Niinkun lopustakin radasta. Ainut minun mielestäni haasteellinen kohta radalla oli A, jolle meno oli tosi vaikesti viistossa ja Gille hyppäsi siltä jatkuvasti pois, tai ehkä ennemminkin tippui. Sain tehokoulutusta valssaukseen ja kun kuivaharjoittelin sen kerran, niin Juha ihmetteli, et olen tainut tehdä tota ennenkin... En pahemmin kyllä oo, mut ehkä se, että Tanja mun koutsin roolissa aina jaksaa niistä valsseista vouhkata, on saanut jotain tuloksia aikaan :) Gillen kääntymistaidoistakin oli kateellisuutta ilmassa. Taas ;)

Hyvä treeni oli, sain juosta ja pääsin aksaamaan! Huippua. Treeni sinällään ei antanut mitään uusia ahaa-elämyksiä, mutta huippua silti, että sinne päätin lähteä ja sain mahdollisuuden siihen. Nyt kun omat treenit on tauolla ja aika menee kaikkeen muuhun, Gille jalkakin on välillä ollut pipi, niin tämä tuli kyllä tosi hyvään saumaan. Tosin, Gillen anturasta lähti pala sen Wecan hallin maton ansiosta, mutta toivotaan että se parantuisi nopeesti.

lauantai 15. lokakuuta 2011

Naga kylässä

Nappula oli tänään kylässä kotona. Omituinen lause, mutta jokatapauksessa :) Käytiin hakemassa se aamupäivällä ja vietettiin hetki omaa aikaa ilman muita pentuja. Naga oli tosi reipas, vaikka turvajoukot jäikin sinne toiseen kotiin. Hiukan jännittäväähän oli reissata tyhmässä häkissä automatkat, silloin piti huuuutaaa ja kiljua ja ulvoa. Vähän niinkun Gille konsanaan (aina).

Kotona Nappula ehti repimään matosta palasen ja tuunata viherkasvia. Sekunniksi kun käänsin selkäni. Gille innostui jo leikkimään pikkuisen kanssa ja Pogonkin mielestä ipana ei ole yhtään niin paha, kun niitä on vaan yksi. Sillon Pogolla paloi käämi, kun tämä ipana vei hänen lelunsa. Suoraan suusta! Siinä vaiheessa meinasi meidän Pokeri, että jumankekka tänne ei tuu enää yhtään apinaa viemään hänen lelujaan, Gillessäkin on tarpeeksi kestämistä :D Mutta ehkä on siis toivoa, että nämä kaikki kolme tulee toimeen keskenään tulevaisuudessa. En tiedä kumpaa väsyttää tämä päivä enemmän, Pogoa ja Gilleä - vai Nagaa. Vai mua?

Käytiin myös mun siskon tykönä piipahtamassa, se oli jännä paikka. Hirmuisen jännä, kunnes Pogo ja Gille tuli kehiin, niin maailma näyttikin yhtäkkiä valoisammalta. Ei huolen häivää, siellä juostiin pisin nurmikoita täysillä ja intoa piukassa. Pikkuinen väsähti ja lähdettiin kohti äyhöä, sisarusten luokse. Sinne kun päästiin, niin ei ollut enää tietoakaan, että olis ollut jotenkin väsy. Täysiiiillä leikkimään, jee! Myöhemmin pestiin kaikki pennut Tarun kanssa, josta riemu repesi - huisin siistii juosta päättömänä ympäri kämppää!! :) Vielä pari päivää, niin pikkuinen muuttaa meille kokonaan... en ole vielä päättänyt, että odotanko sitä innolla - vai kauhulla?! :)

Huomenna päästään Gillen kanssa vähän aksaamaan, pitkästä aikaa. Siis kunnolla, omatoimitreenejä ei lasketa. Tosin, Gillen mielestä on vähän liian pitkä tauko ollut, kun ruokaa antaessa tarjosi oma-alotteisesti kontakti-asentoa rappusilla :)

maanantai 10. lokakuuta 2011

Pentuja taas

Ne on kasvanut ihan hirmuisesti! Olen nyt neljä päivää hengannut näiden ipanoiden kanssa, ja on ne vaan aika valloittavia persoonia.

Ensin vähän Nagaa.....



Vähän totutellaan kaulapantaan :)

Bestikset <3

Nelikko <3

Haapsaarien Mii-tyttönen - niiiiiiin nätti!!

Mäkisten Zip - the äijä

Juniori-Mäkisten Naga

Anja :)
(hihih, no oikeesti tää on Ali, mut näin kavereiden kesken vaan Anja :D)