perjantai 27. helmikuuta 2009

Voi tytöt!!

Nähtävästikin meidän elämä on tällä hetkellä niin hektistä, että tännekin pitää joka päivä kirjoitella. Mutta eipä kai sillä mitään väliä - jos joku ei jaksa lukea, niin eihän se mikään pakko ole :) Tarulla menee sitten ainakin viikko kun se tulee takaisin suomeen ja lukee kaikki kirjoitukset läpi. Eipähän unohdu sitten sanoa mitään!

Ensimmäisenä pitää todeta, että pitikin mennä sanomaan se, että tytöt on muka rauhallisia. Heti kun menin täällä mainitsemaan siitä, että Soolo ei ainakaan raiskaa Pogoa hermostuksissaan, niin sitten tuli Ebba kehiin. Se ei tee mitään muuta kun roikkuu Gillen jalassa ja nylpyttää sitä. Gillekin koitti alussa hiukan Eben selkään nousta, muttakun sitä kokoeroa on jo sen verran, niin se pikkutyttö vaan luhistuu alle. Nyt on sitten osat menny toisinpäin. Ebba siis ottaa Gillen taka- tai etujalasta kiinni ja sitten mennään. Gille vaan seisoo ihmeissään paikallaan ja kattoo, että mitähän toi sekopää oikeen yrittää. Eikä Ebballe meinaa mennä jakeluun millään, kun kieltää sitä tekemästä niin... Huvittavan näköistä se silti on, kun ei se saa mistään muusta otetta kun siitä jalasta :D

Sitten tämä toinen juttu mitä nämä tyttöset keksi. Eilen kävin sitten nopeesti siellä meidän uudella asunnolla ja otin vaan pojat mukaan, jos ne vaikka tottuis siihen paikkaan pikkuhiljaa. En yksin kert saa niitä kaikkii neljää kahjoa mitenkään liikutettua hihnoissa. Työt jäi kotiin odottamaan.

Sitten kun tultiin takaisin, niin oli odottamassa kaikkii ylläreitä. Soolon harrastus on ovien avaaminen, joten se oli avannut oven, löytänyt meidän agilitykassin ja sieltä sitten löytänyt vaikka mitä kivaa! Kaksi tyhjää pussia oli lattialla ja manasin, että kiva - se on sitten syönyt kaikki namit sieltä... mitenköhän paljon niitä mahtoi olla!? Noo, ajattelin, että ei varmaan kovinkaan paljoo. Sitten hetken päästä annoin koirille ruokaa ihan normaalisti ja Soolo soi hyvällä ruokahalulla - Ebba söi niinku se normaalistikin tekee, kestää aina vähintään puoli tuntia kun se on niin hidas!
--Sitten vasta huomasin, että keittiön pöydällä oli sellanen Tarun kynttilänjalka kaatunut ja menin nostamaan sen - no se oli sit tietenkin mennyt rikki :/ Enkä osaa oikeen keksiä, että mitähän siinä on tapahtunut. Yksi pyyhe oli lattialla, joten se on ehkä unohtunut pöydälle tai tuolinkarmille ja sen mukana ehkä kaatunut se kynttilänjalka? Ei voi tietää. Rikki se nyt ainakin on.
--Sitten soitin Topille töihin ja kerroin nämä kaikki jutut. Topi sanoi, että siellä agikassissahan oli se pussillinen ruokaa! VOI HITTO! En mä sellasta ollu muistanut! Eli Soolo oli syönyt nameja - ja pussillisen Gillen penturuokaa jota oli jäänyt sinne. Ja sen on pakko olla Soolo ketä sen on syönyt, koska se on niin ruan perään - ja Ebba ei olis edes ehtinyt syömään niitä kaikkia! Taitaa olla Solerolla nyt muutaman päivän hiukan pienempi ruoka-annos....

Tälläistä siis eilen... jäämme jännityksellä odottamaan mitä viikonloppu tuo tullessaan :)

torstai 26. helmikuuta 2009

Gillen harkat

Jälleen kerran koitti keskiviikko ja meidän agiharkat. Gille oli ainut ketä pääsi tällä kertaa harkkaamaan... Pogo ei päässyt koska Topi oli töissä. Onneks en ottanut muita koiria mukaan sinne, oli meinaan melko kuravelliä se kasvihuoneen pohja!

Itsellä särki pää aivan tautisesti, joka askeleella päässä jumahti - ja ajattelinkin, että harkat menee taas ihan penkin alle. Mutta oli vaikka kuinka hauskaa! Juokseminen oli kyllä älyttömän vaikeeta, kun päähän koski ja jalat upposi sinne mutaan... onneksi kukaan ei sentään liukastunut ja kaatunut sinne mutavelliin naama edellä :) Gillestä ei varmaan tarvi edes sanoa, että se oli LIKAINEN!! Pesemisessä meni taas tovi.

Terhi siellä yritti kovasti (itsekin päänsäryn kourissa) keksiä jotain rataa - ja hyvä siitä tulikin. Rata oli melko vauhdikas, eikä itellä meinannut taas oikeen nopeus riittää. Yhdeltä hypyltä piti valssata putkelle, ja muutaman kerran jälkeen jopa omasta mielestä se onnistui melko hyvin. Gille on vaan ihan liian hyvä - mennään aina vaan muutaman kerran rata läpi ja se on siinä :D Radan jälkeen mentiin hiukan pussia, joka alkaa jo onnistumaan, eikä ole enää niin pelottava.

Soolosta ja Ebbasta pitää sanoa sen verran, että tänä vuonna niillä ei näytä olevan paljon ikävä omaa kotiväkeä. Viime vuonnahan Soolo oli ihan stressaantunut ja raiskasi Pogoa kokoajan :D. Nyt tytöt on ihan normaaleja - mikä on tosi hyvä juttu. Ebballa varmaan on hauskaa, kun Gille on kylässä - sen kanssa saa telmiä. Välillä Pogolla ja Ebballa on joku salaliitto menossa ja ne kiusaa Gilleä yhdessä :P

Gille on sitten tuollakin jo tuhojaan ehtinyt tekemään. Se on purrut yhden sähköjohdon poikki. Se oli järsinyt sitä ja saanut johdon rikki - kun siinä kulki virtaa. Mutta sitten kun tepseli oli pois seinästä, niin se sitten piti katkasta kokonaan. :/ ARG!!

Terhi kysyi eilen, että otettaisiinko me vielä kaksi koiraa lisää meidän kenneliin ensi viikolla. Lupasin miettiä, että jos me se Zikiliini otettaisiin (Ronjaa tai Ruskaa kun ei meille voi tulla kun olen allerginen niille). Luulempa vaan, että niin siinä käy - etten taaskaan osaa sanoa ei :) Ziki on vaan (myöskin) niin hassu koira <3

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Pogo vaan pogoo.

Oltiin eilen rämpimässä mettässä... ja koirat oli sen jälkeen pelkkää lumipalloa! Ebballa oli ehkä eniten vaikeuksia päästä edes eteenpäin, kun lunta oli sen verran paljon, se hyppi eteenpäin niinku joku jänis.

Pogo harrasti taas koko matkan sitä liukumistaan. Naama maahan ja sitten vauhtia. En tiiä yrittääkö se sitten saada niitä lumia ittestään irti, mitkä on jo tarttunut turkkiin... mutta eipä se paljoo auta, kun sitten sitä lunta tarttuu kokoajan vaan enemmän. Mut ei meidän fiksu poika sitä tajua. Ebbakin alko tekee tätä sitten jo loppumatkasta. Oli pakko ottaa kotiin tultua Pogosta pari kuvaa, kun se on vaan niin huvittava lumiukko.



Tässä nyt vielä tälläinen demonstraatio-video siitä, kuinka typerälle/hauskalle Pogo näyttää kun se pogooo. Ei meillä ollut tällä reissulla kameraa mukana, niin tämä on aikaisemmin lavastettu tilanne :) Ei se kyllä mene tässä kunnolla (naaman kanssa) - mutta eipä nyt sattunut muutakaan videoo olevan.

tiistai 24. helmikuuta 2009

Uusi (jännittävä) koti

Pakko kirjoittaa kun käytiin eilen siellä uudella asunnolla. Saatiin avaimet eilen, ja pitihän sinne sitten mennä heti kattomaan. Ite en tykännytkään siitä niin paljon enää, se oli oikeestaan aika tyhmä :) mutta elän toivossa, että sillä remontilla siitä tulee hyvä.

Mutta koirat - meillä oli koko nelikko siellä mukana. Ensin kun ne pääsi sisälle, niin jokainen juoksi alakerrassa kaikki huoneet kymmeneen kertaan läpi ihan ihmeissään. Sitten kun mentiin yläkertaan, niin ne rappuset olikin melko haasteelliset.

- Soolo juoksi ihan muinanaisina heti ylös, ei edes huomannut, että siinä oli rappuset.
- Sitten Pogo perässä, jalat täristen se taisteli siihen puoleenväliin ja sitten iski paniikki - takasin alas! Mutta olin siinä takana ja autoin sitten pojan ylös asti.
- Gille tekee samalla tavalla kun Pogo - se vaan juoksee ihan täysillä siihen portaiden puoleenväliin ja sitten äkkiä käännös takaisin ja juoksee alas. Sitä se teki varmaan kahdeksan kertaa ennen kun uskalsi hiipiä ylös asti siitä puolestavälistä.
- Koko tämän ajan pikku-Ebba huutaa siellä alhaalla, että hitto en mä uskalla tulla, tulkaa nyt joku hakee mut! Sitten kun sen otti syliin, niin ei se oliskaan halunnut tulla, kun sekin oli ihan liian pelottavaa.

Miten voi yhden portaat olla noin pelottavat!? Ja eikä se, että ne olis tehnyt sen yhden kerran, muttakun sitten niissä rappusissa piti juosta kokoajan (koska mä olin alakerrassa ja Topi oli yläkerrassa), vissiin jotain jännitystä elämään haluttiin.

maanantai 23. helmikuuta 2009

Vauhdikas viikonloppu

Perjantai.
Mentiin nyt sinne äyhölle, kera neljän koiran. Pakkohan sitä oli sitten heti työpäivän jälkeen lähtee lenkille - että koirat sentään hiukan väsyis. Mentiin pimeellä juoksemaan golfkentälle ja sieltä hihnalenkki takasin.
Käytiin myös viikonlopun aikana aina vähän väliä moikkaamassa Monza the dobermannia, kun raukka joutui siellä olemaan yksin. Sen isäntä kun oli jälleen kerran rilluttelemassa. Ei vaan voitu ottaa poikaa meidän kanssa, kun olen niin allerginen sille haisevalle kasalle :)

Lauantai.
...Ja aikainen herätys! Voi hitsi, ne ipanat alko sitten siinä kolmen aikaan varmaan ekan kerran herättelemään ja kuuden jälkeen ne ei ollut enää hetkeekään hiljaa tai paikallaan. Ei oo kivaa joutuu heräämään viikonloppuisin ihan niin aikasin - vaikka sitten päivä onkin pidempi.

Heti kun alkoi tulemaan valoisaa niin painuttiin taas pihalle. Käytiin haapasaaressa melkeen parin tunnin lenkillä jäällä - käveltiin meidän mökille kattomaan mikä meininki siellä on.
Sen jälkeen mentiinkin mun mummun luokse kylään - ja kyllä, meillä oli kaikki neljä koiraa mukana. Ebba hurmasi siellä kaikki, kun se on niin pieni (vaikka se kyllä taas haukkuikin sillä Ebbamaisella tyylillä) :) Eikä kukaan uskonut, että Gille on se, joka on ihan oikeasti kaikista pienin :D

Sitten vielä illalla mentiin lenkille ja kattomaan sitä Monzaa taas... Ei viititty mennä kovin pitkää lenkkiä, kun Soolo alkoi taas hiukan ontumaan jalkaansa sen aamusen jälkeen. Tai ei sillä siellä vielä mitään ollut, mutta illalla sitten kun se oli ollut nukkumassa ja lähti siitä nopeesti liikkeelle, niin oli taas paikat jumissa :/ harmillista.

Sunnuntai.
Vielä aikaisempi herätys. Käytiin taas jäällä - tällä kertaa oli se Monzakin mukana. Oli pakko tunkee ne kaikki viisi koiraa sitten autoon... ei ehkä kaikista paras idea taas. Mutta onnistuihan se jotenkin. Jäällä olikin sitten niin kova tuuli ja lumipyry, että ei siellä kauheen kauaa jaksanut olla. Takasintulomatkalla joku yksinäinen koira käveli siellä keskellä jäätä, ja arvata saattaa mitä nämä meidän hyväkäytöksiset perrot sitten teki? Sinne ne juoksee jokainen ja huutaa ihan täysillä. Pogo kuulemma jopa meni sitä tökkimäänkin. Koira ei ollut moksiskaan, kattoi vaan, että mitä ihmeen hulluja noi on ja lähti menemään... Kumpa tollasia koiria olis enemmänkin ;) (kuten vaikka meidän perheessä!)



Sen jälkeen heitettiin Montero kotiin ja lähdettiin aksaamaan... mä ja Gille kun ei päästy sillon keskiviikkona sinne. Ei sillä ole siinä jalassa enää sen illan jälkeen ollut yhtään mitään, joten ei ollut sitten mikään vakava venähdys. Aksattiin sitten jokaisen koiran kanssa.

Gillen kanssa mentiin melkeen samaa rataa mitä pentuharkoissakin oli menty, ja hyvin meni. Topi valitti mulle samaa kun Terhikin, että vedän käden alas ennen kun ohjaan esim. hypylle... Mutta Topi ei ehkä ole paras sanomaan siitä mitään ;D Koitettiin myös keppejä - mutta hitto kun mä en osaa ohjata niitä, miten se voi olla niin hankalaa, en osaa olla nopee! Gille kyllä osais...

Sitten oli Soolon vuoro. Oi vitsi kun tyttö oli onnellinen! Mentiin Soolon kanssa samaa pentujuttua kun Gillenkin kanssa (eli ilman hyppyjä) - huomas kyllä, että tyttö oli kaivannut agilityä! Ei menty Soolon kanssa paljon mitään, sen jalan takia. Ei se kyllä sitten enää illalla sitä vaivannut.

Ja sitten tämä mahtava pikkuipana, Ebba. Ei ymmärretty kyllä yhtään, että miksi Taru "haukkuu" Ebbaa - sehän on mahtava ;) mentiin molemmat sen kanssa ja se on just hauskaa. Ebba osasi jopa yhden esteen kiertämisen mitä Soolo ja Pogo ei tajunnut heti. Hauskan sähäkkä tapaus.

Ja sitten Pogon vuoro. Mäkin koitin Pogoa ensimmäisen kerran - mutta en oikeen pysynyt mukana ;D Sehän oli mennyt ne esteet melkeen ennen kun edes kerkesin huutamaan minne pitää mennä - saati sitten juoksemaan mukana. Mutta kyllä sekin sitten onnistui. Topin kanssa niillä meni oikein hyvin (paitsi sitten kun Gille pääsi häiritsemään niitä).

Sitten kun päivä oli ollut koirille niin kiva, niin pitihän niitä illalla hiukan kiusata. Mä tein niille manikyyrin ja oli korvakarvojennyppimissessio. Kaikki muut oli melko kunnolla siinä kynsien leikkaamisessa, mutta Gille... Siis voi tuska. Mä meinasin tukehtuu nauruun, kun se on sellanen draamakuningatar ;D Otan sen tassusta vaan kiinni ja etsin sitä kynttä sieltä karvojen joukosta, niin tämä alkaa huutamaan niiiiiiiiin paljon, sellasta sydäntäsärkevää kiljumista. Eli täyttä feikkaamista. Se oli niin hauska! Sitten kun aloin ihan oikeesti leikkaamaan niitä kynsiä, niin se pirulainen alko puremaan mua ihan hulluna. Sellasta se ei olekaan ennen tehnyt. Siinä sitten nauramisen lomassa yritin ottaa pojalta luulot pois, ja kyllähän minä ne kynnet leikkasin! Ebba oli siinä korvien nyppimisessä taas aika esittäjä. Se rimpuili ja taisteli vastaan kaikin tavoin. Eikä sitä oikeen pysty pitämään paikoillaan edes, kun se on sellanen rimpula ja menee pian rikki. Kyllä siellä korvissa sitten olikin sitä tavaraa... Aika show.

Maanantai.
Tänään piti sitten jättää ne neljä ässää sinne keskenään kahdeksaksi tunniksi. Hirvittää hiukan, että mitä ne siellä keksii - tai mitä Gille ja Ebba keksii. Toivottavasti ne vaan painii keskenään.
Tänään mennään myös hakemaan meidän uuden asunnon avaimet... Jei!

torstai 19. helmikuuta 2009

Höh!

Ei me sitten päästykään Gillen kanssa aksaamaan eilen. Viikon kohokohta meni ihan pilalle :/ Se oli jotain riehunut siellä jäällä ollessaan ja venäyttänyt jalkansa niin, että se nilkutti. Oli sitten vaan pakko jäädä kotiin :( Tänään jalka oli kuulemma aamulla jo normaali, eikä se nilkuttanut enää lainkaan. Toivottavasti oli sitten vaan joku pikkujuttu.

Pogolla oli mennyt harkat hyvin... Topi oli jo luullut alussa, että se olis osannut käyttäytyäkin. Poika oli vaan chillaillut siellä reunalla pallonsa kanssa ja ottanut rennosti. Sitten kun oli oma vuoro ja Topi päästi sen vapaaksi, niin Pogo lähti juoksemaan onneissaan ympäri hallia. Normaali käytös Pogollahan on tässä tapauksessa huutaminen, haukkuminen, pyöriminen ja hyöriminen. Mutta se olikin se pallo, mikä toimi jonkinlaisena tulppana - kun sen otti pois, palautui normaali Pogo :) Siellä oli kuulemma aksattu sitten niinkin hetken aikaa, että Pogolla oli pallo suussa kun mennään rataa - meno ja meininki oli siinäkin jäänyt sitten vähemmälle tämän tulpan takia.

keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Pilkillä

Pogo ja Gille pääsi tänään elämänsä ensimmäistä kertaa pilkille. Siellä pojat intoa piukassa jaksoi olla monta tuntia.

Gille kuulemma kävi hiukan siellä pilkkireijässäkin tutkimassa, että mitä sieltä löytyy ja Pogo jumppaili sekä liukui Pogo-tyyliin pisin jäätä. Voi kumpa oisin saanut olla muuukaaanaa :D

Nyt pojat vetää sikeitä kotona, ja tänään olisi vielä edessä agiharkatkin! Valitettavasti pojat tuntien, niillä varmasti tunnissa ehtii virtaa kertymään jo sen verran, että täysillä mennään taas.

tiistai 17. helmikuuta 2009

Hassu koira

Ollaan huomattu Topin kanssa, että Gillestä on lähiaikoina tullut ihan hirveen hellyydenkipee. Se saattaa tulla eteen vaan istumaan ja kattomaan sillee hellyyttävästi nappisilmillään ja sit tulee istumaan ihan viereen. Tai sitten jos istuu vaikka tietokoneella, niin siihen se tulee viereen ja tökkii tassullaan. Joo joo, mä tiiän että tää on sit sitä käskemistä ja jotain testailuu, mutta se on vaan niin söpöö. Pogo ei oo koskaan ollut sellanen. Vaikka sekin aina tekee itestään sulosen, että pakko mennä rapsuttamaan, muttakun Gille oikeen hakee sitä läheisyyttä. Hassu koira. Ja se on alkanut ulkonakin jo tajuumaan jotain. Hihnassa käveleminen onnistuu jo useimmiten ja tajuu jo yhdestä kerrasta sanan 'pois suusta' ja kaikkee! ;) Onkohan siitä nyt sitten tulossa aikuinen!?

Pojat jännittää jo perjantaita, mennään asumaan äyhölle pariksi viikoksi, ja siellä Ebba ja Soolo kiusaa mein kilttejä poikia kuitenkin!! Nehän on sellasia riiviötyttöjä :) Ei kun, miten se nyt meni?

torstai 12. helmikuuta 2009

Jaa agilityä vai!?

Kirjoitetaanpas nyt sitten taas tämä perinteinen torstai-päivän-raportti eilisestä. Ihan vaan Terhin mieliksi :) En kyllä meinannut, mutta pakko kai se sitten on.

Elikkä aksaa oli siis eilen taas. Ryhmässä taisi olla kaikki paikalla, niin porukkaa oli paljon. Mentiin siellä kaksi eri rataa, missä molemmissa oli takaaleikkaamista.

Ensimmäinen rata meni hyvin. Jopa minä osasin (ainakin suurinpiiretein)! Gille on kyllä niin mainio koira ja on kehittynyt jo tosi paljon. Otettiin eka sillee, että Terhi oli lelun kanssa siellä odottamassa - niin sitten sillä kerralla kun sitä lelua ei ollutkaan, niin Gille hämääntyi taas ja jäi sinne etsimään sitä lelua. Muuten meni siis hyvin - ja sillonkin saatiin rata kyllä suoritettua. Ite sain taas valituksia siitä omasta nopeudesta... :o

Sitten oli melko pitkä odotustauko kun kaikki muut meni kanssa. Gillen kanssa otettiin tämä kokoaika sitä "ei-saa-haukkua" harjoitusta... Oon miettinyt, että mitähän ne muut ajattelee, kun en sano Gillelle mitään vaikka se huutaa siinä vieressä ihan hulluna. Onneks Heidi neuvo niitäkin, että palkataan tai kehutaan vaan sit ko on hiljaa - ehkä ne ei sit pidä mua ihan sekona. Ja Heidi - mä kyllä huomasin, että sä tulit sen Nuuskun kanssa tahallaan kiusaamaan Gilleä tämän meidän harjoituksen aikana. :) Ja Nuusku taas onnistui tehtävässään, Gillehän kihahti sille ihan täysillä taas. Mikä ihme siinä on, että Gille ei tykkää Nuuskusta!?

Gille sitten väsyi siinä odottamisen aikana ja sen huomasi tosi hyvin sitten siinä seuraavassa suorituksessa. Eihän se poika jaksanut keskittyä enää ollenkaan!
Tässä radassa sähläsin taas itekin - se takaaleikkaaminen on vaan niin vaikee. Giltsulla alkoi hepulikohtaus ja mulla meni hermo :D. Kyllä me se sitten saatiin kuitenkin mentyä kunnialla läpi (vaikka ite en olekaan kovin tyytyväinen - mutta se nyt ei oo iso yllätys).

Olen kyllä huomannut, että vaikka odotan innolla harkkoja niin en silti vedä niitä täysillä. Kenties siihen on monta syytä, mutta ite ainakin keksin sen, että ärsyttää kun olen niin surkee ja inhoon sitä kasvihuonetta. Luotankin suhteisiin, ja siihen että _joku_ järkkää mulle ja Gillelle paikan jonnekin muuhun ryhmään sitten joskus kun tämä penturyhmä loppuu. Lupaan olla energisempi, kunhan päästään kentälle. :) Ja on ottanut päähän, että en mennyt nopeusketteryystreeneihin, niistä olis voinut olla hyötyä mulle... ehkä sit joku toinen kerta.

Ja sitten vielä Terhin pyynnöstä omia mietteitä agilitystä. - Mä oon ihan paska ja Gille on ihan super :) Siinä se.

Ainiin, ja se Pogo. Niillä oli mennyt kuulemma hyvin yleisesti ottaen, mutta Pogo ei oo taaskaan muistanut mitä kontaktin ottaminen tarkoittaa... En mä muista muuta :o).

torstai 5. helmikuuta 2009

Riiviöt aksaa... jälleen.

Ylläri ylläri, eilen oli harkkapäivä. Meidän pentuharkoissa ei ollut kun neljä koiraa, niin aikakin meni tosi nopeesti.. ei me kyllä ehditty silti menemään kun etenemisharjoitusta ja sellasta pikku rataa :) Ollaan vissiin jo niin hyviä, että voidaan ihan hyppyrataakin mennä :) (ainiin, harjoiteltiin me lopuksi vielä rengastakin...)

Terhi oli siis tehnyt meillä 7 esteen radan, missä oli kaksi putkea, muuri ja loput hyppyjä. Se oli tosi kiva! Ei ollut kovin vaikee ja Gille meni sen ihan loistavasti. Sitä ennen tehtiin tosiaan se eteneminen, jossa piti jättää putken eteen palkka - niin tässäkin radassa Gille jäi hakemaan niitä nakkeja sinne... pah :) Mutta Gille oli siis hyvä, Terhi kehui sitä ja sanoi että on hyvä irtoomaan ;) Jeee. Muutenkin kuulemma poika on luonnonlahjakkuus... Sitten kun voisi vielä sanoa itsestä samaa. Ajatuskatkoksia tuli taas ja olin ihan pihalla. Motivaatio oli alusta lähtien hukassa, joten ehkä sekin vaikutti asiaan. Gille puolestaan kävi ylikierroksilla. Piti tehdä putkella persjättö (vaimikäsenytoli) ja siinä mulla aina meni hiukan pipariksi... Hyvin se silti meni. Pakko myöntää, että tässä vaiheessa toi aksaaminen on kyllä kivaa! :P (arvaa Taru ottiko koville myötää!?)

Heidi tuli sinne Nuuskun kanssa jo ajoissa ja valitteli kun siellä ei kuule mitään. Siellä oli Terhin kauhukoirat, meidän Gille ja sellanen Nemo ketä haukku kun viimistä päivää. Mä yritin taas vahvistaa sitä Gillen hiljaa-oloa sillä, että aina kun se haukkuu - en huomaa ja heti kun se on hiljaa - se saa palkan. Kyllä se siitä loppua kohden aina tajus mitä pitää tehdä - mutta aika kovaääninen se kyllä on. Muut penturyhmäläiset nauroi Gilleä, kun se oikeen keuli kun haukkus (nousi siis seisomaan takajaloille, että saa enemmän ääntä aikaiseksi).

-Katoin sitten sinne hallin toiseen päähän, missä Nuusku istui kiltisti tuijottaen Heidiä. Menin kysymään Heidiltä, että josko se haluis kouluttaa meidän idiootista yhtä rauhallisen kun Nuusku on. (ajatus taisi silti olla jopa Heidille melko mahdoton!?) :) Siinä sitten mietittiin tota agilitaamista - miten se on niin hankalaa ja kun kaikki vaan hokee, että kyllä sä opit. Mä en mielestäni oo parantunut yhtään vielä ja Heidi sanoi olevansa liian vanha jo olemaan sellanen tykki kun ne muut. Suunniteltiin sitten, että Heidi on pro kun se on 80 vee, ja menee moottorilla varustetulla rollaattorilla rataa läpi... Kuulostaa melko meilenkiintoiselta.

Lähdin sitten taas kotiin kun Pogolla alkoi harkat. Pojat kun tuli kotiin, niin Topi ei ainakaan näyttänyt kovin tyytyväiseltä. Oli kuulemma mennyt aika huonosti - tai ei ainakaan kauheen tyytyväinen ollut suoritukseen. Keskittymisvaikeuksia oli ollut taas molemmilla. Ja vissiin koulutusohjaaja oli ihan väärä - kun siltä omalta äidiltä on niin vaikee ottaa sitä palautetta vastaan :) Mutta Pogo oli jokatapauksessa ihan huippu, vaikka Topilla ei olisikaan mennyt ihan putkeen.

Tästä tulee nyt taas ihan ylipitkä tarina, mutta pakko vielä kertoo loppukevennys.

Elikkä eilen kun pojat oli ollut taas kotona keskenään työpäivän ajan - ja kun Topi meni kotiiiiiin....






Jep jep. Gille oli siellä sitten askarrellut taas. Niillä on eteisessä tollanen laatikko, missä säilytetään hihnoja ja muita nopeesti mukaan otettavia leluja ym. Siellä oli sitten ollut joku namipussi - joka on pitänyt silputa tuhanneksi palaseksi. Myös tulitikkurasia oli ollut hyvinkin mielenkiintoinen... Ja sotku jatkuu siis olohuoneen puolelle... Sohvalla oli esimerkiksi kenkä (se oli kyllä löytynyt sitten kaapista - meidän Gille kun on oppinut avaamaan liukuoven).

Tälläistä tällä kertaa.

Jäällä, osa 3.

Niin, Tarun blogista jo selvisikin, että saatiin Topin kanssa jo mielenhäiriö ja lähdettiin kaikkien neljän perron kanssa lenkille. Se meni ihan hyvin mutta neljä on kyllä liikaa. Mietittiin moneen kertaan Haapsaaria, että miten ne voi pärjätä kuuden kanssa - miten ne koirat edes mahtuu niiden auton takakoppaan!? Ja jos yhtään heitäkään on oppinut tuntemaan, niin lisää on tulossa! :)

Ebba on hauska tyttö... aina sitä meittii, että miten se voi olla niin pieni!? Siellä jäälläkin kun oltiin, niin aina välillä koko Ebe oli hukassa, vaikka se pyöri siinä vieressä, se on vaan niin pieni kun on tottunut niihin meidän jättiläispoikiin :) Siitä tiesi, että Ebba on mukana kun se oli ainut ketä piti meteliä kun se kiusas kokoajan Sooloa. Mutta kyllä näytti Solerollakin olevan hauskaa, siitä raivostuttavasta pikkusiskosta huolimatta.

Pogo ja Gille oli nyt taas vaan Pogo ja Gille. Pojat tappelee minkä kerkiää. Yksikin kerta Pogo juoksee ihan tuulispäänä meitä kohti ja Gille hyökkää sivulta ja juoksee kylkeä päin ihan täysillä... pieni ilmalento syntyi siitä. Pogo löysi vissiin jonkun pilkkikolon sieltä ja alkoi sitä kaivamaan ihan hulluna - ja sai siitä jonkun yskäkohtauksen. Siinä kun se köhi aikansa, eikä malttanut millään pysymään paikallaan niin ohihan se sitten meni...

Ja taas kuvia :)


Tässä ne kaikki neljä sitten on, olivat ehkä sekunnin paikallaan... tai siis, Gille oli.


Pogo ja sen pakkomielteet... hei täällä on tällänen JÄÄPALA - mä otan sen mukaan!


Soolo ja Ebe tyttöset...


Pogo pomppasi kivelle ja Gille jäi alas ihmettelemään, että miten toi tonne meni!?


Tälläsiä maisemia siellä oli... ihan kun etelässä olis - se lumi vaan hämäs jonkin verran :)


- Menkääpä muuten kattomaan tonne Bonachonin sivuille (linkki sivussa), siellä on kuukauden kuvana joku tuttu rastapää :)

tiistai 3. helmikuuta 2009

Jäällä, osa 2.

Sunnuntaina oli ulkoilupäivä.

Ensin aamulla metsälenkillä ja sitten iltapäivällä jäälle juoksemaan. Nyt uskallettiin siis mennä ihan kokonaan kävelemäänkin sinne jäälle... ja voi että kun pojilla oli kivaa!! Aikakin hurahti nopeesti kun siellä oli niin mukava mennä... Ainut huono puoli oli, että siellä oli noin kolme miljoonaa mönkijää ajelemassa, joten koiria piti kokoajan ottaa kiinni, muuten ne lähti metsästämään niitä... Yksi hiihtäjä meinasi jo jäädä kiinnikin. Hups.

Taas oli kamera matkassa. Ilmeisestikin tuo valkoinen lumi on meidän muka-hienolle-kameralle liikaa, eikä sillä saa yksinkertaisesti selkeitä kuvia... Tässä nyt kuitenkin pari yritystä. (taas)
Eihän se Gille mitään oo kohta Pogon kokoinen... eihän!?


Kohta minä hyökkään!


Puuh... Pieni levähdystauko kiitos!


Eiku Gille vaan vähän halaa tässä Pogooo!!! Ei mitään muuta...
(huoh... ei näin Gillermo!!)