perjantai 30. huhtikuuta 2010

Hyvää vappua!

Meidän perheen vappu:

Pojat toivottaa blogin lukijoille hyvää työväen juhlapäivää :)

...kunnes tuli muutakin tekemistä.

PALLO! Pogo villiintyi heti kun laittoi ilmapallon suuhun ja meinasi alkaa puhaltamaan siihen ilmaa, jätkä pyörii kun väkkärä. Sen jälkeen elämän tarkoitus oli tuhota ne kaikki.

Vesi-ilmapallokoppeja.

Kilu-pieni pelkäsi niitä ;)

Pogon vappuun kuuluu pogomaista menoa:





Ja Gillen vappu olikin paljon jännittävämpi:

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Kevättä rinnassa

Pitäis kai kehittää jotain jännää tekemistä, että olis jotain kirjoitettavaa tänne. Ei tapahdu mitään mielenkiintoista, niin ei sitten tarvii kirjoitellakaan. Odotan ihan intsinä muutaman viikon päästä koittavaa ahvenanmaan reissua ja sieltä sit tulossa varmaan taas huuurja raportti :)

Lenkillä käydään jokaikinen päivä, ja se onkin nyt ihan huippua kun aurinko paistaa ja perhoset lentelee :) Aamulenkit on ihan parasta. Siinä ne meidän kohokohdat sitten onkin. Tarvis kai ottaa taas kamera jokupäivä mukaan, niin sais vähän muutakin tänne kun turhaa höpöttelyä.

Pogolla on edelleen kova kohtalo, joka kerta on pakko kantaa niitä kiviä kooooko lenkin ajan, ei auta muu - jonkun on meidänkin perheessä duunia tehtävä :) Se on ihan uskomaton. Ensin kerätään suu täyteen kiviä, sitten kun pääsee vapaaksi, niin pitää juosta mettässä ihan kaikkialla muualla paitsi siinä polulla. Mitä vaikeempi maasto kulkea, sen parempi. Se on niin hupaisan näköinen, kun kuikuilee sieltä sammaleen keskeltä, että "mä oon täällä ny, huomaatko sä, mulla on kiviäkin suussa, eikä sulla oo mitään mahdollisuuksia saada niitä pois - hähähääh". Hyvä kun sitä ruskeaa koiraa ei edes erota sieltä maastosta, välillä oikeen joutuu etsimään, että mihin se nyt taas meni. Tänään aamulla sillä sitten taas heitti joku iso pyörä. Olisi pitänyt tulla mun luokse ja hihnaan kiinni, niin ei - mä meen mielummin vaikka tonne toiseen suuntaan, enkä tuu pois. Noh, lähdettiin Gillen kanssa sitten vaan menemään, mentiin yhden talon taakse piiloon, hetken aikaa siellä odotettiin kunnes herra suvaitsi tulla metsästä pois. Kyllä sillä pikkanen paniikki iski, kun tajusi, ettei meitä näykään missään enää. Suunnitelma olis ollut hyvä, ellei Gille olis pilannut sitä hyökkäämällä piilosta ja taas mentiin. Oli ainakin vanhainkodin ihmisillä tekemistä kun seurasi meidän kiinniotto-yrityksiä, minä istun maassa ja esitän välinpitämätöntä ja Pogo tulee luokse aina milli kerrallaan...

Eilen ei oltu harkoissakaan kun Tanja kävi hieroomassa Gillen sunnuntaina. Meillä oli kaikilla vähän ennakko-odotuksia Gillen suhteen, ei oltu niin varmoja miten se suhtautuu siihen kopelointiin. Mutta se oli oikeen malliasiakas. Aluksi oli ongelmia saada poika kyljelleen, mutta sitten kun Gille tajusi, että hei tää onkin muuten aika kivaa, niin siinä se makasi ja nautti. Jumissa se poika kuulemma oli, sillä on selkärangassakin oikeen kuoppa, kun oli niin jumiin mennyt lihakset. Ihan tarpeellinen juttu siis. Mutta oli se kyllä hauska tapaus, Gille se osaa nauttia! :) Vähän kun sattui, niin pientä ininää ja tuhinaa kuuluu, mutta draamakuningas kesti sen kuin mies :D

torstai 22. huhtikuuta 2010

Maja

Pogo tykkää aina nukkua kaikissa "majoissa", yleensä se on valkoisen verhon takana just sillon kun on mahdollisimman kurainen. Oon miettinyt jo kauan, että sille pitäis kyllä rakentaa joku maja, et sais siellä sitten aina nukkua. Tänään mä sen sitten toteutin, ja siinä meni vähän liiankin kauan - olis ehkä voinut käyttää senkin ajan vähän hyödyllisemmin. Tähän kohtaan saa taas todeta, että ehkä se Sanna tarvis saada jotain töitä :D Saa nähdä miten kauan hökötys pysyy kasassa... tälläinen siitä nyt kuitenkin tuli:

Takatalvi

Meinasin lentää persiilleni tänään aamulla kun avasin verhon - LUNTA, ja niin hemmetisti. ja kokoajan tulee lisää. Mitä ihmettä täällä oikeen tapahtuu? Kohta eletään kuitenkin jo toukokuuta, ei enää kuulu mitään takatalvea tulla...


maanantai 19. huhtikuuta 2010

Tyhmä selkä

Ostetaan: ehjä selkä.

Olishan se aksaaminen ihan kivaa, jos vaan ei joka kerta olis ihan tuska olo. Taas kerran menin kantamaan putkenpidikepussia, tai mikälie, ja selkä venähti jotenkin vinksalleen. Siinä sitten juoksemista perään ja valmista tuli. Sattuu niin hemmetisti. Eipä tuu olee mun agiura kovin pitkä tällä menolla, ainakaan jos en tee asialle jotain.

Nytkin mielialaan vaikutti se, että selkä sattuu -> hermot menee. Pari perkelettä taas taisi lentää, kun ei asiat suju. Jotain hemmetin sivuirtoomista piti mennä, mut kato vaan ku mentiin. Gillen piti mennä edessä oleva hyppy ja lähtee siitä sivulle putkelle, jossa mä olin odottamassa. Eipä ollutkaan kovin helppo homma. Sinne hypylle se meni niin kauan kun oli lelu odottamassa, mutta ei sitten enää kun lelu otettiin pois. Terhi ja Taru muodosti ihmismuurinkin siihen väliin ja siten yritti saada Gillelle oikee linja, mutta taidetaan tarvita tota harkkaa vielä hiiiiukan lisää. Muuten meni ookoo, paitsi kontaktilla piti alkaa taas pelleilemään, ei nyt takapakkia taas siinä!

Topikin pääsi juoksemaan Pokerin kanssa, mutta onneksi joku itsesuojeluvaisto sanoi vähän varoivaisemmin menemään. Kipsikädellä ei ihan niin paljon uskalla ohjata, ja hyvä niin. Mutta hyvin ne silti veti, ei paha ei paha. Mä menin myös Pogon kanssa, siinä vaiheessa pystyin vielä kävelemään, joten mikäettei. Oli kuuuulemma hyvän näköistä menoa, vaikka en osaakkaan olla ihan ajoissa jokapaikassa koiran kanssa joka lukee itsenäisesti rataa, mut silti. Tuli ihan Terhi olo, kun nauratti vaan niin kovasti siellä radalla :D

lauantai 17. huhtikuuta 2010

Kuulumiset

Ei meille kyllä mitään ihmeellistä kuulu, mutta kai sitä vois jotain taas kirjoitella.

Pogo kävi osteopaatilla - ja kai siellä oli jotain vähän vinksallaan taas. Nyt on koira taas kuin uusi. Selkäranka oli taas vääntynyt väärään asentoon, tai JOTAIN.
Johtuukohan se niistä pään kokoisista kivistä, mitä se jässikkä kantelee aina mukanaan? Kivet on tosiaan niin pop juttu taas, niitä pikkukiviä voi olla suussa vaikka miten monta - se on kuulkaas tärkeä tehtävä kantaa niitä mukanaan kooooko matka, ja palauttaa sitten sinne mistä ne ottikin, kotipihalle.

Gillen tilanne ei ole muuttunut edelleenkään miksikään. Nyt en anna sille vitamiinia ruoan mukana vähään aikaan, koska epäilen että siinäkin on varastopunkkia. Jos sitten vieläkään ei kutina lopu, niin hemmetti! Sitten ei tuu mitään muuta mieleen, kun se, että kutinan aiheuttaja on kana. Mutta yksi pelastaja, mikä helpottaa elämää kummasti, on NEU. Ei tarvi olla kokoajan keittämässä tai paistamassa kanaa ja perkaamassa sitä ja keittämässä perunaa ja pläääh. Mutta uusi ongelma astui esiin, mitä sitten kun pakastimeen mahtuu ihan muutama pötkö vaan neu:ta, ja niitä menee kahdessa päivässä yksi sellainen? Haluiskohan joku sponssata meille jonkun minikokoisen arkkupakastimen?

Käytiin äsken Hannan kanssa koetoimitsijakurssilla, mikä oli niin maailman tappotylsin. Tuli ihan kouluajat mieleen, ja muistin taas miksi en tykkää opiskella :D Enkä päässyt koirien kanssa aamulla lenkille - kun olisi paistanut aurinko, nyt pitää sitten lähtee vesisateeseen, ei oo reilua ei.

tiistai 13. huhtikuuta 2010

Tylsät harkat

Eilen oltiin taas Topin kanssa kahdestaan maneesilla, eipä näkynyt muita harkkaajia. Why? Meni hermot. Eipä tarvinnut kyllä odotella omaa vuoroaan, mutta esteiden siirtäminen oli ehkä hiukan hankalaa. Topi yritti yhdellä kädellään auttaa mua ja kiukutteli kun ite ei pääse tekemään mitään. Olis vaan pitänyt jättää väliin, olisin aurinkoisella säällä mennyt sata kertaa ennemmin metsälenkille kun jonnekin maneesille. Ja koirat oli li-kai-si-a!! Mietinkin nyt, että mahtoikohan se olla meidän tämän kevään viimeinen maneesiharkkaus. Ei houkuttele ainakaan enää mennä sinne.

Mutta syy miksi kirjoitan, on Gillen pujottelu. Se haki ihan itse ensimmäisen välin ja pujotteli ilman mun kättä ohjaamassa siinä edessä!! Oi hitsi <3
Nyt vaan mietinkin, että jos pitää odottaa siihen asti, että alkaa harkat taas kentällä, niin tuleekohan meille joku taantumus? Ollaan sellasessa nousukiidossa nyt :D Mutta ei oo mitään järkeä ainakaan mennä tollee ominpäin harkkaa, kun en mä ohjaa sillon kunnolla. Ei siitä oo kun haittaa vaan. Mut Pogon kanssa mulla oli hauskaa, se on niin sekaisin!!

Tänään Tanja tulee hieromaan Pogoa ja torstaina se pääsee taas Markuksen käsittelyyn. Sitten se on taas kuin uusi mies :)

sunnuntai 11. huhtikuuta 2010

Tehopäivä

Huomenna alkaa taas hetkeksi aikaa työt, joten tänään piti ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä kaikki rästihommat. Vaihdoin renkaat autostani - ihan itse - ja pesin sen ulkoa että sisältä, ja sitten siivoskelin ihan muutenkin. Ebba oli meillä hoidossa kun Taru oli Soolon kanssa Jaakottelemassa. Pikkutyttö oli ihan kummissaan kun hetkeäkään ei saanut olla, piti vaan kokoajan juosta perässä - ihme porukkaa kun ei pysy paikallaan. :)Illemmalla lähdettiin sitten vielä samppusten metsään vähän ottamaan kuvia. Tarkoitus oli saada blogiin uusi hieno otsikkokuva, mutta ei siitä mitään tullut. Joko Pogolla oli kokoajan kivi suussa, ja se näytti ihan idiootilta, tai sitten Gille ei pysynyt sekuntiakaan paikallaan - tai sitten siinä kameran linssissä oli kiinni Pikku-Eben nenä :D Mutta saatiin me uusi otsikkokuva, vaikkei se hieno olekaan. Myös muutama muu otos tuli napattua. Ebba oli ainakin onnesta sekaisin kun pääsi juoksemaan meidän poikien (eli Gillen, kun Pogoa kiinnosti vaan ne kivet) kanssa.

Kaverit. Niillä on jonkunsortin viha-rakkaus-suhde :)

Koko poppoo. Tää kivi oli aiiika iso. Sanoin Topille, että tossa on hyvä paikka ottaa pojista kuva ilman Ebbaa kun ei se sinne kuitenkaan pääse hyppäämään. No eipä, sinne se meni ihan kevyesti poseeramaan. Mutta eipä enää päässyt pois :D Sitten nostin natiaisen pois, niin se hyppäsi sinne uudestaan - ja taas alkoi tärinä kun älypää tajusi, että en mä täältä uskalla vieläkään hypätä alas.

Joo, sama tarina. Pojat kivelle seisomaan ja kas kummaa ketä siihen eteen menikään. "Jaa tässä kuuluu olla paikka vai, okei!" :D

Meidän hassunhauska Pikku-Ebba.

Tää piti laittaa ihan vaan ton Gillen asennon takia. Jotenkin yliliikkuvat nivelet vai, noin se istuu aina.

Linssiluden hyökkäys :D Ai muka PIKKU-Ebba!?

Metsänpeikko. Tässä kuvassa vaan on sitä jotain.

Loppukevennykseksi vielä kaksi sarjakuvaa:
(jos haluaa nähdä sarjikset, ja ainakin noi Gillen asennot kunnolla, niin kandee klikata kuvaa ja zuuuumata :P)

Pogo käskettiin ottamaan kivi pois suusta, jättämään se siihen ja istumaan paikalleen. Mutta voi hitsi, jos joku tulee ja ottaa sen kiven!? Sitten on rikottava käskyjä ja puolustettava omaisuutta.

Nää Gillen hyppykuvat vaan on mun mielestä niin huippuja. Hitto sentään, miten joku voi hypät paikaltaan noin korkeelle? :) Ja nää kuvat oli muutenkin jänniä, poika ottaa lumipallo-koppeja, vaikka lunta ei näy missään!? :D

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Kilun ekat kisat

Noniin, nyt on ne kauhulla odotetut kisat takana. Ja ihan hyvin siellä meni, selvisin peräti hengissä!! En jännittänyt kauheesti muuten, mutta sitten kun menin sinne odottamaan omaa vuoroa ja oli enää kaksi ennen mua, niin voi pojat kun jänskätti! Sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja olin varma, että unohdan koko radan.

Ensimmäiseltä radalta saatiin kun saatiinkin vitonen (sijoitus 8/52). Ei siis paha aloitus ollenkaan. Videolta kun katsoo, niin unohdin kokonaan oikeaoppisen lähtöasennon ja olin ihan väärinpäin. Panikoin vain, että pysyyköhän Gille paikallaan siellä vai ei!? Se meinasi alkaa riekkumaan siinä lähdössä ja meinasi iskeä paniikki. Vitonen tuli siitä kun Gille ohitti kolmannen hypyn - mutta eipä se ihme, enhän mä edes ohjaa sitä sinne - juoksen vaan hitto ohi! :D Loppu menikin sitten ihan hyvin, mitä nyt siinä juoksi joku ihmeen tönkkösipsuttelija-ohjaaja kokoajan. :) No enhän mä edes yrittänyt liikkua!! Pituuden kanssa se ohjauskuvio oli joku tosi hyvä järkeily, kun en uskaltanut takaaleikata pituutta, niin sitten tuli tollanen.

Toisella radalla ei ollut mun mielestä enää mitään tolkkua. Mulla ei ollut mitään muistikuvaa mitä siellä on tapahtunut, muistin vaan että mä olin ihan pihalla. Ihme töksähtelyä ihan joka kohdassa, meinaan juosta yhden esteen kumoon, unohdin radan kaksi kertaa, repeen nauramaan kesken kaiken... siis ihan sähläykseksi meni koko paska.
Topilla toi kuvaus alkaa vähän kesken radan, mutta ei siitä jäänyt kun ekat hypyt pois. Siinä heti meinaankin juosta sitä hypyn siivekettä päin, sitten seuraava putkelle-vienti oli vähän sellanen, et mitä piti tehdä? Puomin kontaktin se otti, mutta jotenkin sekin näyttää vähän tyhmältä. Ennen A:ta mulla katkee filmi ihan kokonaan, siinä tulee hyvin erikoinen ohjauskuvio, tää ei oo Jaakotus, tää on Sannatus. Ja sit se kontakti, se tuli niin takaraivosta se palautus siihen kontaktille - jos se pirulainen kert varasti. Siinä hyllytettiin. Ei olis vissiin saanut mitään harkkailla, mutta leikö tossa mennyt nyt niin paljon aikaa että se maata kaataisi? Olin ainakin niin ulkona, etten edes sitä muistanut. Ja sit putki - menen, en menekkään, huijasin!! Loppu olis ollut ihan hyvin, mutta en kestä mun kättä, ku se heiluu kun tuuliviiri. Miksei se pysy paikallaan!? Laitetaan nyt tämä koko sähellys sen piikkiin, että mulla iski selkään ihan jäätävä kipu. Alaselkä on iät ja ajat reistaillut, mutta tämä kipu oli ihan jotain muuta. Aina se sattuu, mutta nyt se sattui niin että jalka petti alta. En päässyt kävelemään, joten siihen nähden juoksin ihan hyvin :)



Sitten se Pogo ja Taru-Mumma. Topi tosiaan kipsinsä takia suostui antamaan Pogon lainaan. Kovasti odotettiin sitä maagista nollaa, mutta kyllä se taitaa Pokeripojan kanssa olla mahdoton tehtävä :) Ensimmäisellä radalla mentiin ihan koko rahan edestä, jollei enemmänkin. Yleisöllä oli ainakin hauskaa. Pogolla ei tuntunut olevan mitään tolkkua missään, mutta hauskaa sillä sitten oli sitäkin enemmän. Meni se kaksi ensimmäistä estettä oikein sillä ekalla radalla, ja loppu onkin historiaa. Kyllä se on vaan parempi, että katsotte sen videolta ihan ite :) Ja tältä radalta tosiaan tuli se hylly, eikös se ole sanomattakin selvää!?

Toisella radalla oli jo malttiakin hiukan pelissä ja alku meni hyvin. Kunnes taas tättärääääää - mää meen ainakin muuten tonne, ihan sama minne sä mua ohjaat. Sitten taas meni ihan hyvin, kontakteillekin se poika osui vissiin vahingossa ja sitte koitti kuuluisa "loppusuora" joka ei niin suoralta kyllä näytä :D Vetivät kympin sillä suoritukella, eipä paha. Taru oli ihan pettynyt, se olis halunnut enemmän pisteitä :)



Joku setä tuli vielä kommentoimaan Tarulle, että sun pitää syöttää sille koiralles omega kolmosta, ettei se narise ja pidä niin kauheeta meteliä siellä radalla kun olis vähän voiteluainetta. Siis mitä, meidän Pogoko pitää jotain ääntä kun se aksaa - hullujaan puheli :)

Mutta ihan tyytyväinen oon jokatapauksessa, oli ihan kiva päivä. Piti nyt vielä selventää, kun osaan kirjoittaa aina niin negatiiviseen sävyyn vaikka ei ehkä olis ihan tarkoituskaan :P Oli myös huippua nähdä Anskua, vaikka se onkin alkanut boikotoimaan meidän seuraa... Hmph :)

torstai 1. huhtikuuta 2010

Varastopunkki

Gillen verikokeen ja allergiatestin tulokset saapuivat. Postilaatikkoon tuli kirje, missä oli liuta latinankielisiä nimiä, joissa oli sitten osassa perässä 'positiivinen' ja osassa 'negatiivinen'. Hyvä juttu oli, että se "positiivinen" kohta oli vain kolmessa, huono juttu oli, että ne oli ihan väärissä kohdissa. Ei mua olis haitannut lainkaan, jos Gille olis ollut allerginen vaikka kissan hilseelle :)

Elikkä Kilupoika on nyt allerginen sellaisille asioille kuin D.farinae, Tyrophagus ja Acarus siro. Linkki jossa selitetään niistä paremmin, löytyy täältä. Labra-papereissa koiran nimenä on kyllä Wille, joten en nyt ole ihan varma pitääkö mun kuitenkaan ottaa tätä hommaa tosissaan, mitä jos se onkin aprillipilaa? Mutta jos ei, niin sitten Gille on allerginen varastopunkille ja pölypunkille.

Pölypunkki asialle ei voi oikeen tehdä mitään, itsekin olen samalle kaverille allerginen, joten ollaan nyt sit vähän samiksia.

Mutta varastopunkki, voi hemmetin prkele!! Olin niin toivonut, että se ei olis ollut se pirulainen, mutta olipa silti. Pöh, tämä sama piina siis jatkukoon, ei saa antaa mitään helppoa ruokaa, vaan pitää kaikki valmistaa itse. Ja paljon. Kaikissa, ihan kaikissa on varastopunkkia. Kaupassa kun käydään nykyään, niin mietin vaan että onko Gillelle kaikki tarvittavat, ja sitten tänäänkin unohdettiin ostaa itselle ruokaa :D Tulee vissiin köyhä pääsiäinen. Mutta nyt pitäisi saada syötää muutakin kun perunaa ja kanaa, ehkä se helpottaa hiukan. Luita mä tykkäisin antaa silti, mutta kaupan puristeluissa nyt sitä punkkia ainakin on, niistä lihaluista mä en nyt ehkä tykkää, yäk.

Positiivista tässä kai on nyt se, että tiedän mikä tota poikaa vaivaa, mutta olisin silti toivonut syyn olevan joku muu. Voin siis ainakin puoliksi lopettaa stressaamisen. Voihan tässä tietty olla vielä lisäksi jotain muitakin vaivoja. Anjan mukaan Gillellä voi olla liian korkea PH, koska se on välillä aika kuuma (monta kertaa miettinyt, että onko sillä kuumetta) - ja sitten kuluttaisi enemmän mitä saa ruoasta, eikä liho sen takia. Tai jotain.