Puoliteholla harkoissa

Eilen oli taas maanantai ja harkkapäivä. Maanantai olisi muuten kyllä ihan tyhmä, mutta kun on harkat, niin ehkä se on ihan jees. Toinen asia mikä tekee maanantaista hyvän päivän, on täydelliset naiset. Se kyllä jäi taas katsomatta - mutta tämän kirjoittelun jälkeen se onkin seuraavaksi "mitä tekisi kun on kipeä eikä saa edes siivota tai mennä lenkille" -listalla.

Oli Mikon vuoro vetää harkat - mutta olipa se sitten muuttunut viime näkemältä. Nopeesti katottuna kuulosti ja näytti ihan Tarulta. Erittäin omituista :D Taisi olla Mikolta vaan aika taktinen veto nakittaa harkat Tarulle, koska nyt oli paikanpäällä melkein kaikki ryhmäläiset eikä ne meinannut loppua sitten millään. Puoli kympiltä saatiin vasta homma päätökseen.

Itse olin tosiaan puolikuntoisena harkkaamassa, mutta eihän nyt yksi flunssa mitään estä. Pelkkien rimojen paikalleen laittamisen takia jo pyörrytti, mutta mitä pienistä. Rata oli aika hauska mun mielestä. Pystyin jopa juoksemaan, vaikka tosiaan välillä tuntui että nyt lähtee taju. Gillellä oli aluksi aivot jossain narikassa, kun ei taas meinannut mennä jakeluun mikään. Hyvin lähti meidän rata käyntiin kun heti toinen este tuotti ongelmia. Ensimmäinen hyppy ja seuraavana ollut putki piti ottaa jotenkin sivuirtoomisella, ja vaikka kuulemma ohjasin ihan oikein (ja olin ylpeä itsestäni, kun oivalsin sen lähdön asennon ja ohjauskuvion ihan itse) niin Gille ei vaan mennyt putkeen. Mutta lopulta sekin sitten onnistui. Kontaktit meni ihan huippu-hienosti eilen! Jes. Muuten itse olin vähän jumissa ja ohjaukset myöhässä mutta kyllä se muuten taas ihan hyvin meni. Olin yllättynyt, että pussi meni ihan hyvin, vaikka sitä ollaan viimeksi tehty ehkä kesällä. Ei mitään ongelmia. Enemmän pitäisi harkata muuria, koska se hiukan hämmentää Gilleä edelleen. Ja renkaan tuki-opetusta se tarvisi auttamattomasti.

Sitten Topi ja Pogo. Pogon aivot ei ollut enää edes narikassa. Pojat oli viimisiä ja kello vaikka mitä, niin toi yks uhosi, että he ei sitten ainakaan tahko mitään kohtaa - vedetään puhdas nolla. Katos vaan :D Muuten meni ihan hyvin ja Pogolla oli hauskaa, mutta Topilla meinasi mennä hermo. Oma ohjaus ei oikeen toiminut ja ei meinannut pysyä mukana vauhdissa. Topi teki "Mikot" ja vähän voimasanoja lenteli :D Siellä ne sitten tahkoi ja hinkkasi vaikka kuinka kauan sitä neljän hypyn sarjaa, mikä oli ahvenanmaan kolmosradalta kopsattu.

Sitten kun oltiin esteet kerätty ja Tanja yritti riehuttaa Pogoa. Jätti sen istumaan paikallaan ja meni itse pallon kanssa kauemmas. Antoi käskyn tulla, niin Pogo vaan jähmettyi paikalleen ja katsoi ympärilleen hämmentyneenä "mutta eihän täällä ole edes yhtään estettä missään!". Sitten vasta tajusi, että se juju olikin vaan hakea se pallo... kuinka tylsää!? :D

Tällä hetkellä ollaan sitten saikulla. Mä menin jo aamulla töihin, mutta ei siellä pystynyt olemaan. Hitto ottaako edes hiukan päähän olla päivällä kotona, aurinko paistaa ulkona ja tosi hieno ilma. (jaiks.. noita ikkunoita ei näköjään saa katsoo kun aurinko paistaa sisään). Haluttais vähän lenkille kiitos! Ei enää tarvis olla kipee, riittää jo!

Gillen tilanne huolestuttaa. Sen rapsuttaminen on vaan pahentunut. Turkki on ihan kamalassa kunnossa mun mielestä. Kaulassa ei oo enää karvaa lainkaan, kun ensin kuristuspanta on kuluttanut sitä, ja sitten vielä toi rapsuttamien päälle. Eikä se turkki kyllä kovin hyvinvoiva ole, jos se noin helpolla kuluu. Etujalan kohdilla turkki on ihan sen näköistä kun olisi karstalla vedetty tai revitty sitä. Siitä kohtaa kutiaa kanssa aina. Kolmas kohta missä ei ole enää turkkia lainkaan, on pikkupojan pippeli. Se vasta kutiaakin! Kaikki karva revitty pois ja huomasin eilen kun pesin Gilleä maneesin jäljiltä, että siinä on joku ihme pattikin. Stressaavaa kun ei tiedä mikä sitä vaivaa. Ja huomaa niin selvästi, että se on itsekin ihan loppu siihen ainaiseen rapsuttamiseen. Yölläkin herää siihen kun toinen kolistelee jotain seinää kun jalka vaan vispaa vimmatusti. Ollaan nyt kolmea eri ruokaa kokeiltu, eikä yhdelläkään ole raapiminen kokonaan loppunut. Mitä seuraavaksiiiiiiii!?