keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Epistelyä

Jälleen epiksissä. En ollut niin kauheen innoissani koko hommasta, niin kun en koskaan ole. Terhi yritti tsempata mua jo etukäteen koiranomin kirjoituksilla... Aamulla ne vielä vaikutti ihan hyviltä, mutta sitten kun luin iltapäivällä uudestaan... jaaaapajaa.
Meni hermot jo pelkästään siitä, että koirat oli mulla hihnassa. Yhdenkin kerran ne veti mut kumoon niin että kenkä hajosi :D En ollut varautunut äkkilähtöön.
Molemmat pojat sekosi Murusta taas ihan täysin, mikä on maailman ärsyttävimpää! Eikä ne sitten tajua sillä hetkellä mistään muusta yhtään mitään.

Terhi The Tuomari oli tehnyt tosi tosi helpon mölliradan. Mutta kun katsoin sitä ja meitin mun ja Gillen yhteistyötä - sanoin, että kyllä me tosta 50 virhettä vedetään. Ja niin siinä kävi, tasan 50 virhettä :D Siitä mä en voi kirjoittaa, että mitä siellä radalla tapahtui - koska en muista yhtään. Tai no, putkiin se meni tosi huonosti. Heti toisen hypyn jälkeen se lähti taas kattelemaan Topia ja meni sen takia hyppyjä ja putkea väärinpäin. Kontakti oli ainut hyvä asia radalla, sen Gille otti täydellisesti (lähes). En mä tiiä... Jaksaako siihen nyt enää mitään sanoa. Oli sellanen olo jo mennessä, että ei oo sitten vielä koskaan kiinnostanut näin vähän. En mä muistanut edes jännittää ennen, sillai ainakaan kun ennen. Sitten vasta kun tajusin, että se on mun vuoro - voi apua. Tärinä alkoi :D Topi sanoi, että tää oli kyllä paras rata mitä meillä on ollut. Eipä oo silti ollut kovinkaan hääppösiä vertailukohteita :)

Niinpä siis, hakusessa on joku hyvä asenne tähän touhuun. Olisko kenelläkään myynnissä sellasta, halvalla? Mä en vaan tajua, kun joka kerta päätän, että tää oli muuten viiminen kerta. Tästä kerrasta ajattelin etukäteen niin, ensimmäisen kerran se muuttui suorituksen jälkeen. Ku kuitenkin tykkään harrastaa agia, mutta toi kisaaminen... voi tsiisus. Oon aina inhonnut esiintymistä, muttakun mun mielestä tässä ei oo nyt kyse siitä. Se nyt vaan on kauheeta.

Toivottavasti en sitten kirjannut muiden tuloksia kauheesti päin seiniä, tämä sama asenne oli mukana myös siellä toimistossa työskennellessä. Mun ei olis edes pitänyt olla töissä, olin silti. Se toimistohomma on ihan kivaa - jos vaan jaksaa keskittyä. Nyt tällä kertaa mä kyllä lintsasin ja lähdin kotiin kirjoittamaan blogia :D

Pogo meni mölliradan mun mielestä tosi hyvin. Kontakti taisi olla se juttu mikä pilasi sen radan, ei se Pogo vaan jaksa muistaa, että siinä pitää pysähtyä. Tai sitten se ei vaan saa niitä jarruja lukittua. Ykkösrataa en ite nähnyt, mutta häsläämisestä ja kontakteista huolimatta sekin meni vissiin ihan hyvin. Avoin rata niillä on vieläkin menemättä - mutta minäpä painun nukkumaan.

3 kommenttia: