Jee, vaan -9 astetta pakkasta, päästiin aksaamaan!!
Tuntuu että olis ollut jo ikuisuuden kestävä tauko, koska en oo päässyt kunnolla tekee mitään Kilun kanssa, joko pakkasen tai paskan selän takia. Mutta tänään päästiin, eikä hirveesti välitetty vaikka edelleen se selkä sattuu. Tai ei Gille ainakaan välittänyt :)
Tanja oli pistänyt meille jonkun jouluylläri-radan. Gille oli ihan mahtava, mutta mä jäin vaan ihailemaan ja ihmettelemään ja olin ihan ihan jäässä. Päästäni siis. Ei edelleenkään mitään normaalista poikkeavaa siis. Nyt olis vaan tehnyt hirveesti mieli juosta vaan täysillä, mutta ei pysty. Agilitymotivaatiokin voisi täältä kaivosta nousta hitusen ylemmäs jos olisi paremmat puitteet harkata. Edelleenkään toi maneesi ei oo mun juttu. Eikä ainakaan se koirien peseminen sen jälkeen.
Mutta Pogo oli ihan hassu. TAAS. Harmittelin, kun ei ollut kameraa mukana. Nauroin ainakin katsomossa ihan kippurassa. Se teki suurinpiirtein kaiken ihan väärin. Pitäis mennä hyppy suoraan, niin se menee takaakiertoon, tai lähtee toiselta puolelta kokonaan hypyn ohi. Ja joka kerta. Välillä se oli niin pallo hukassa, et pysähtyi vaan ihmettelemään, että missähän mahtaa olla. Ja missä se Topi on!? Harmillisesti sitten vielä piti vähän loukata kun pöllöpoika juoksi täysillä pussin reunaa päin ja meni hetkeksi sen takia vähän sekaisin. Mutta eipä se näyttänyt haittaavan mitenkään, sama meno jatkuu. Ihan mahdoton tapaus. Taisi huomata Pogostakin, että vähän on taukoa ollut.
Pogon silmiä tutkin viikonloppuna uudelleen, kun katsoin samalla millaiset silmät Soololla on. Soolon pupillit reagoi hyvin valoon, joskaan ei niin superhyvin kun Gillen tai Ebban. Mutta joskus sillon heti Pogon diagnoosin jälkeen kun soikkasin sitä lampulla, niin luulin ettei se reagoi enää ollenkaan. Mutta ihan hyvinhän se vielä pienenee, hemmetin hitaasti, mutta pienenee. Ei siis taidetakaan olla vielä niin huonossa jamassa mitä olin ajatellut. Vaikka ei se tuolla maneesilla mitään nähnytkään, niin sentään hiukan jotain positiivista silti. Ja saa sitä välillä nauraa, kun se on niin hölmö. Se leikkii sellaisella tummansinisellä pallolla tummanruskealla matolla, niin välillä se pallo menee ihan hukkaan, vaikka se on siinä ihan edessä. Sitten Pogo potkasee sitä vahingossa niin, että pallo menee pois matolta, niin tämä on maailman onnellisin "ai tuolla se olikin". Sitten kun se tajusi kuinka hauska leikki se onkaan, niin sitten se hukkasi sen pallon jo ihan tahallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti