lauantai 11. helmikuuta 2012

Nagan urpoilut

Nagasta on tullut ihan mahdoton!! Musta tuntuu, että sille ipanalle tulee virtaa päivä päivältä vaan enemmän, eikä se pysy paikallaan sekuntiakaan. Hyvä jos just ja just yöllä nukkuu. Saletisti adhd. Kokoajan pitäis olla ulos pääsemässä, tossa se tapittaa oven edessä sitä kahvaa ja hokee mielessään "sesam aukene". Lenkeillä se mennä viilettä tuhatta ja sataa. Mitä enemmän lumihankea, sen parempi.

Mutta tohon on jo tottunut. Nyt on tullut uusi villitys. Ja olen SATAvarma, että velipoika Zip on tähän (osa)syyllinen. Meidän pojathan oli tossa taannoin muutaman päivän hoidossa äyhöllä meidän työpäivän ajan, koska täällä kotona tehtiin patteriremonttia - eikä noita hurjapäitä tänne voinut yksin jättää. Olis vielä ollut korjaajamiehet entisiä. Anyway, siellä sitten tämä kaksikko Z ja N keksi tehdä yhtä sun toista mukavaa. Muun muassa rikki meni ainakin kyniä ja tulppaanikimppu (sekä kaikkea muuta pientä mukavaa, mitä se Zip pöydältä saattoi ottaa - en edes muista enää). Ja se nyt ainakin on varmaa, että Zip ne tavarat on ottanut, kun tekee sitä ihan ilman velipojan avustustakin. No, tämän päivähoitokokemuksen jälkeen on alkanut meidänkin pikkipoika askartelemaan. Gillen nuoruusvuosista oppineena meidän koirat ei saa yksinollessaan olla muuta kun keittiössä (vähiten tuhottavaa-alue) - sinne sitten jätän täyskumileluja ja yleensä koiransängyn päivän ajaksi. Luullen niiden olevan turvallisia esineitä. Viime viikolla oli uusi koiransänky tyhjennetty. Pumpulia oli taas koko maailma täynnä. Eikä tätä tapahdu muutakun silloin, kun Topilla on aamuvuoro, ja koirat joutuu sen takia olemaan monta tuntia yksin. Tällä viikolla viisastuneena laitoin eri koiriensängyn sinne, sellaisen, josta ei varmasti saa mitään irti. Toisin kävi, reikä tuli. Seuraavana päivänä luulin olevani jo oikeasti viisas, enkä jättänyt sinne yhtään mitään pehmeetä, nukkukoot lattialla sitten. Sitten oli kohteena ollut keittiön tuoli. Ensin se oli pitänyt raahata kiukuspäissään huoneen toiselta laidalta toiselle - ja sen jälkeen syödä istuinpehmusteesta parhaat palast pois. Työkaveri kysyi, että mistä sä sitten tiedät ketä se niistä koirista on ollut? Kyllä sen nyt vaan tietää!!! :D Just kun Gille aikuistui, niin sitten me pöllöpäät otetaan taas uusi pentu. Huoh :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti