keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Hesalaisia ja Euralaisia

Eilen päivällä saatiin yllätysvierailulle mun veli perheineen helsingistä. Se oli kivaa! :)

Kummityttö Jessica oli taas kasvanut vaikka miten paljon!

Vivian kiinnostui mein koirista heti herättyään ja olis halunnut vähän niiden kanssa pelata. On se hyvä, että nämä pikkutaaperot ei pelkää meidän koiria, isommat lapset säikähtää aina niiden kovaäänisyyttä... miksiköhän, Pogokin on niin lempeen näköinen kaveri :D

Siitä sitten vieraiden lähdettyä kiidettiin kovaa vauhtia kentälle järjestämään epiksiä. Oli taas aika hässäkkä. Itse olis taas pitänyt revetä noin miljoonaan suuntaan samaan aikaan. Piti kirjoittaa äijälähdön tuomarinsihteerinlaput, tulostaa ne kaikki muut, laitaa lähtölistat valmiiksi, ottaa ilmoittautumisia vastaan, siivota toimistorakennus, laittaa koneet kuntoon, laittaa palkinnot esille, vastata noin tuhanteen kysymykseen jotka tuli kokoajan joka suunnasta... Aika hektistä. Jos jossain työpaikkahaastattelussa kysytään paineensietokykyä, niin tiedän ainakin mitä vastaan. Hengissä oon selvinnyt, vaikka ei se räjähdyskään kaukana ollut :D

Sitten Anna saapui Eurasta asti ohjaamaan meidän Kilua. Järjestettiin tällä kertaa äijälähtö, jonka ideana on, että kokemattomat ohjaajat aksaa kokeneimpien koirien kanssa. Anna oli kerran ollut katsomassa agilityä, samantien kiinnostunut siitä ja nyt se jo juoksi tuulispäänä siellä kentällä :) Gille oli vähän ihmeissään, että missä se mun mamma nyt oikeen on, mutta kyllä se ihan hyvin Annan kanssa siellä juoksi. Olin aika yllättynyt, että Gille etsi mua niinkin paljon, olin ihan varma, ettei sitä vois vähempää kiinnostaa missä mä oon :) Jännitin itse varmaan enemmän kun omissa suorituksissa :D Anna ja Gille oli ihan loistavia. Saivat vaan 10 virhepistettä ja sijoittuivat maksien kolmoseksi! Valitettavasti äijälähdössä ei palkittu kun kokonaisuudessaan kolme parasta, niin ei Anna saanut kun lohdutuspalkinnon, mutta varmaankin se onnistunut suoritus ja hyvä mieli oli paras palkinto.



Sauli-vaari meni meidän Pokerin kanssa. Ainut ketä suostui siihen hommaan, ja sekin meni ihan loistavasti. Pogo oli erittäin vieraskorea ja meno mahtavaa. Sauli ja Pogo olivat maksien kakkosia - vaan yksi rima tippui. Pogolla sama juttu kun Gillellä. Ihmetteli siellä lähdössä vaan, että miksi ihmeessä toi Vaari tuolla heiluu, missä mun iskä on!? Sauli huusi lähdössä vaan, PogoPogoPogo, eikä tajunnut, että koira lähtee liikkeelle tule -käskyllä :)



Sauli teki hienon suorituksen myös Soolon kanssa, voittivat medit ja kokonaisuudessaan tulivat kolmanneksi. Tiukalla ajalla, toiseksi tullella Fulalla aika -28,60 ja Soololla -28,53. Topin eno Tero juoksenteli Ebban kanssa ja teki myös hyvän radan. 10 virhepistettä ja sijoittuivat medien kolmanneksi. Jälkeenpäin Tero sanoi, että voisi sitä alkaa harrastamaan omien koirienkin kanssa, oli niin kivaa :)

Sitten kun siitä toimistorumbasta pääsin eroon kun Mikko tuli paikalle pelastamaan mut, niin voisin alkaa keskittymään omaan suoritukseen. Starttasin Gillen kanssa ykkösissä ja avoimessa, niinkuin Topi ja Pogokin. Topilla ja Pogolla meni suoritukset vähän penkinalle, eikä niitä videoita tänne jaksa edes laittaa. Lieko Pogo ollut niin iloinen, kun sai taas iskän kanssa mennä, ettei meinannut housuissan pysyä - meno oli sen mukaista :D

Mulla ei ollut mikään paras fiilis taaskaan, kun oli pitänyt juosta joka suuntaan eikä pystynyt keskittymään mihinkään. Mutta hyvin meni rata silti. Ohjauskuviot ei ollut sinne päinkään mitä mä olin suunnitellut, menin ihan päin honkia esimerkiksi lopun kun takaaleikkasin niitä hyppyjä. Mutta nollalla päästiin maaliin, jes! :) Avoimessa hyllytinkin sitten kontakteilla, niissä Gille varasti ja taas kerran vaistonvaraisesti korjasin ne samantien uudelleen. Pitäisi kai alkaa ottamaan harkoissa ja epiksissä koko este uudelleen, että pääsisin eroon tosta korjaustavasta. Tosiaan Annan kanssa äijälähdössä ja mun kanssa ykkösissä kontaktit sujui vallan mahtavasti. Ykkösissä pääsin menemään todella nopeesti, kun Gille tuli kontaktille 2off2on asentoon ja siitä samantien vapautuskäsky. Terhi ei meinannut uskoakaan, että Gille todella otti oikeaoppisen kontaktin aalla - mutta otti se!

1 kommentti: