keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Moi taas

On vähän päivitykset jäänyt kuvien tasolle, kun ei jaksa kirjoitella mitään ihmeellistä. Päivät sen kun menee hurjaa vauhtia eteenpäin, eikä mitään mukamas ehdi tekemään. Uskomatonta.

Gillen mahataudista taisin kirjoitella viimeksi, sen kirjoituksen jälkeen alkoi poika parantumaan ja ollaan oltu onnellisesti terveitä sen jälkeen. Välillä pojat aiheuttaa harmaita hiuksia kun isommat pojat oksentaa ruohoa ja pikkupoika frisbeen palasia. Meni muuten se frisbee aika vikkelään visusti piiloon.

Naga sen kun kasvaa vaan... poika kävi äsken puntarilla, niin on sitä painoa kertynyt jo 5,5 kiloa. Vaikka ei jätkä suostukaan syömään kunnolla, niin hyvin se silti kasvaa :) Nyt on selvästi tapahtunut loikkaus reippaampaan suuntaan, kun lenkeillä jaksaa huomattavasti enemmän riehua ja telmiä. Ollaan myös jatkettu uusien juttujen opettelemista. Kontaktin ottaminen sujuu mainiosti laatikon päällä sekä ihan oikealla puomin alastulolla. Ja äsken kun olin isojen poikien kanssa lenkillä, oli Topi opettanut Nagalle maahan ja seiso. Tottakai tässäkin pitää olla melkoisen omintakeinen tyyli maahanmenolla, ei mikään tokokoira. Pylly sivuun ja liukuu alas... Ei onnistuisi nurmikolla :) (tästä olis videokin, mutta yllättäen en saa ladattua sitä tänne). Laatikkoleikkiäkin ollaan pelattu ja kohta siirrytään opettamaan keppejä :) Naga on myös nyt oppinut sen, että takapihan oven edessä istuminen tarkoittaa sitä, että pääsee ulos. Osaa siis pyytää pissalle aika hienosti. Sitten kun sinne ulos pääsee, niin pitää tehdä kaikki kielletty. Kävellä mullassa, kukkapenkissä ja syödä chilejä. Muun muassa. Ei ainakaan oikeilta kulkureiteitä kuulu kävellä - ja tosiaan ne chilit on ihan huippujuttu. Ei sitä poika turhaan ole chilin mukaan saanut nimeään, mutta ei sentään moricheja vielä syö :)


Gillen kanssa päätin mennä kisaamaan ATT:lle ensi sunnuntaina. Mikälie mielenhäiriö oli. Kaduin sitä heti seuraavana päivänä kun mentiin treenaamaan kentälle. Tauko agilitystä ei todellakaan ole ollut mulle hyväksi, en osaa enää mitään. Totaalisen pihalla ja hermot palaa just heti. Otin nyt sitten päämääräksi, että käyn muistuttamassa Gilleä joka päivä, miten puomi ja A suoritetaan oikeaoppisesti... jos saisi edes hiukan varmuutta kisasuoritukseen, vaikka tiedän jo valmiiksi miten siitä taas käy. Agilitymasennus, here I come!

Käytiin myös retkellä Vehmaalla. Siellä oli taas koossa koko M-pentue ja muutama muu pentukoira. Ei sentään tälle penturetkelle meidän aikuisia koiria otettu mukaan, siitä olis voinut seurata katastrofi :D

Tää on tällänen "hei, melkeen kaikki samassa paikassa ilman ettei oo ihmisjalkoja kuvassa!!"

"Mä tiedän, laittakaa te ne pennut istumaan paikalleen ni mä otan kuvan..."
Eiku...


Reissun yksi kohokohdista: termospullollinen glögiä!!
Nam :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti