Nyt alkaa olemaan jo huolestuttavaa, kun blogipäivityksiä tulee näin harvakseltaan. Sain jo huomautuksen siitä eilen harkoissa. Marraskuun puolessa välissä mennään ja takana on kaksi päivitystä tältä kuukaudelta. Taitaa olla siis aika tylsä elämä.
Mutta eilen oli harkat, sentään jotain kivaa :) Gille sai Mummalta tuliaisiksi Turusta hienon uuden vinkulelun, ja voi pojat kun se oli sitten kiva!! Saa nähdä vaan, että vinkuuko se enää ensi kerralla, sai se sen verran kyytiä eilen.
Gille oli ihan mahdoton eilen :D Hassu. Mä en oikeen ollut ohjauksessa ihan aina mukana tai sitten vartalo näytti jonnekin ihan muualle kun piti, niin pikkuinen Kilu-poika haki vääriä esteitä ihan itsenäisesti. Taru hurraa vieressä, "jee, Gillestä tulee pian Pogo" :) Onhan se tosi hienoa, että Gille alkaa itsenäisesti hakemaan esteitä (vaikkakin niitä vääriä) ettei tarvi aina olla saattamassa sitä jokapaikkaan. Mutta vähän mä oon pulassa kohta! En mä osaa ohjata niin hyvin, että se koira sitten menis sinne oikeeseen paikkaan. Puomin allaoleva putki tuotti myös pienoisia vaikeuksia, kun sinne puomille ei voinut mennä sitten millään. Mutta hauskaa oli. Oltiin ihan pöllöpäitä.
Pogolla sensijaan meni myös vähän kovaa. Pääsi pitkästä aikaa Topin kanssa hurjastelemaan. Siellä se maneesin katsomossa jo viihdytti itseään pallo suussa. Uskomaton ikiliikkuja. Ei sitä kyllä ikinä uskoisi samaksi koiraksi kotona ja agilityssä. Ja Hanna sanoikin hauskasti, että Pogo on niin hellyyttävällä tavalla hullu, kun tietää, ettei se sitä tahallaan tee, se nyt vaan on vähän tollanen :) Niin, meidän itse yksinkertaisuus. Siellä kentällä meni taas vähän niin ja näin. Ihan hyvältä se meno näytti, mutta kyllä huolestuttaa. Hämärä maneesi-ympäristö teki taas tepposet. Rimat lensi, putket oli vähän jänniä juttuja ja puomiakaan ei meinannut nähdä. Putkien sisäänmenoissa se muutaman kerran juoksi ihan täysillä putken seinää päin, niin että siihen jäi sellanen Pogon naaman kuva. Sen jälkeen se aina himmasi vauhtia ennen putkeen menoa. Itse putkessa sillä kesti taas vaikka kuinka kauan, kun sellanen vihreä "exit" -kyltti puuttui sieltä ulosmenosta. Mutta pääasia, että Pogolla oli hauskaa :) On sekin vaan niin hassu.
Siellä kentällä kun sählättiin Gillen kanssa, niin Pogo oli kuulemma huutanut kovasti neuvoja katsomossa sillä aikaa. Ja kun neuvot ei mennyt perille, päätti isoveli tulla paikanpäälle näyttämään, miten se homma sujuu. Jotenkin siellä kentällä yhtäkkiä olikin siis kaksi vesikoiraa. Nuija ja Tosinuija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti