Tänään oli niin älyttömän ihana ilma ulkona, pikkusen pakkasta, aurinko paistoi ja lumi kimalteli puissa. Ah, mahtavuutta. Harmi ettei vaunujen kanssa pääse minnekään kivoihin metsäreitteihin... mutta pääsi pojat sitten pellolle edes juoksentelemaan. Tämä on nyt tälläinen välivuosi niille, viime talvena koirat ei mitään muuta lenkkiä tehnytkään, kun vapaalenkkejä metsässä - tämän talven vastaavat lenkit pystyy laskemaan yhden käden sormilla... ei kiva. Ehkä sitten taas ensi talvena on eri juttu, kun saadaan Nesta mukaan talsimaan lumihankeen :)
No, jokatapauksessa, lenkin satoa olisi tässä:
Muita kuulumisia?
Gillestä pitää ehkä mainita sen yltiömääräinen nälkä. Sillä on aina nälkä. Jokapaikassa. Aina. Jopa lunta pitää syödä, paljon, en tiedä onko se huvia - vai syökö se sitä vaan syömisen ilosta. Ollaan nyt testattu, että jos siirrytään allergiaruoasta pois ja ruvetaan antamaan Gillelle samaa ruokaa mitä noille kahdelle ruskeallekkin. Hyvin on muuten mennyt, ei kutinaa havaittavissa... mutta jotenkin tuntuu, että tämä ruoka ei oikein sovi muuten. Energiaa ei ehkä tarpeeksi, tai jotain... Kilu on meinaan alkanut varastaa pöydiltä ihan hulluna!! Onhan se aina ollut röyhkeä, mutta nyt on kyllä silläkin lähtenyt sen manki käsistä. Tai harrikka, jos Gillen tapauksesta on kyse. Tapaus yksi: olin leiponut 10 vanilijaviineriä. Viinerit oli hellan päällä jäähtymässä, olivat siis ihan uunituoreita ja kuumia. Kävin yläkerrassa ja kun tulin alas, niitä oli pellillä enää 7. Mystisesti kadonnut olivat ne. Ja Gillellä oli kova jano. Tapaus kaksi: oltiin tehty kalasalaattia ja oma salaattini odotti keittiön pöydällä sitä, että syötän Nestan ensin. Topi söi omansa ja lähti töihin. Huikkasi vielä mennessään läpällä, että meneppä syömään salaattisi ennen kun Gille ehtii. Käännän selkäni niin kuuluu kolinaa keittiöstä, kala oli kadonnut myös erittäin mystisesti. Pupunruoka jäi. Ja Gillellä oli kova jano. Tapaus kolme: Oltiin kaupassa ja keittiön pöydällä oli hedelmiä, niinkun melkein aina muulloinkin. Banaaneja ja mandariineja oli kovasti yritetty kuoria, päärynä oli mennyt ihan kokonaan parempiin suihin. Tarina ei kerro, oliko Gillellä kova jano. Ja tätä voisi jatkaa vaikka kuinka... Nyt se on keksinyt ihan uuden villityksen. Lattioiden nuolemisen. Se voi ihan helposti vetää vaikka tunnin putkeen, lattioita nuollen. Otin sitten tämän vinkin vähän niinkun kirjaimellisesti ja luuttasin lattiat oikeen kunnolla (x3), ei auttanut. Niitä pitää silti nuolla.
Naga on edelleen sekaisin ja välillä aika ärsyttävä :) Viime yönä oli aika hauska tapaus, kun mä rikoin meidän rullaverhon illalla vahingossa ja se jotenkin jäi repsottamaan toisesta yläkulmasta. Nagan sänky on siinä ikkunan alla. Yöllä sitten tämä koko rullaverhohökötys tippui lattialle, suoraan Nagan päälle. Jumankekka se pikkukoira säikähti!! Naga ja Gille juoksi toiseen huoneeseen, mä nousin ylös keräämään sitä rullaverhoa, Topi ja Nesta ei edes herännyt (ilmeisesti katto voisi tippua ja nämä kaksi vaan jatkaa sikeitä) ja Pogo raahaa itsensä ulos majastaan kysyvän näköisenä, että onko ihan pakko metelöidä keskellä yötä, kirosana!? Naga seisoi siellä toisessa huoneessa, pissat housuissa varmaan. Kesti melkoisen tovin ennen kun sain houkuteltua sen takaisin paikalleen... pikkuinen raukka. Jäi varmaan traumoja. Pikkukoiran kisaikä lähenee lähenemistään... ei ole enää kun kuukauden päivät suurinpiirtein. Maaliskuun alussa sitten kisaamaan! (kunhan vaan muistan ilmoittaa pojat niihin...) Tulevalla viikolla luvassa Janitan yksäriä ja sään salliessa Marjon treeniä... Ei huono. Nakki on pikkuhiljaa oppinut pujottelun salatkin, että ehkäpä se siitä...
Ja Pooke. Siitä nyt ei ole ikinä mitään erityistä kerrottavaa. Tukkajumala se vaan olla möllöttää. Nauttii talvesta, kun ei oo kokoajan kauhee hiki. Ihan selkeesti Pogo on talvipersoona... ei voi sanoa, että talvi-ihmisiä :) se pomppii tuolla pihalla ihan into piukeena ja leikkii velipoikiensa kanssa. Nagan kanssa se ei vaan tykkää leikkiä, kun se aina kaatuu... Vaikka Pogon haukkuherkkyys on toooooooodella ärsyttävää, niin tällä viikolla tässä meidän pihapiirissä oli joku poliisioperaatio, jonka jälkeen olen aikalailla onnellinen tosta mun vahtikoirasta! :) se on meijän hassu Pooke.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti