Noniin, sieltä se loskakeli sitten tuli. Kyllähän tota pakkasta ihmiset olikin jo manannut... mutta mä olisin voinut enemmin sietää sitä pakkasta kun vesisadetta. No mutta, ei noille luontoäidin päätöksille mitään voi. Ehkä se kevät sieltä sittenkin koittaa joku päivä? Eilen näin jo pajunkissoja! Kohta tuolta lumihangen seasta pilkottaa kai leskenlehdet!?
Mutta onhan tällä loskaleillä puolensakin: LUMIUKOT!! Pääsin rakentamaan vuoden ensimmäisen lumiukon, ja jäinkin miettimään, että koskahan sitä on viimeksi tullut moinen kasattua? Tässä kamerakännykällä otettu kuva meidän pika-ukosta:
Siinä olikin tekemistä kun molemmilta puolilta hyökkää hullu vesikoira ja yrittää hajoittaa samaa vauhtia kun mä yritän kasata :) Eipä siitä kovin hieno tullut, mutta laitetaan syyksi kiire. Ja tää oli muutenkin vähän extempore juttu, piti mennä vaan nopeelle aamulenkille ja sit yhtäkkiä löydetään itsemme keskeltä peltoa rakentamassa lumiukkoa!? :)
Siinä vielä pojat poseeraa hienon luomuksen vierellä. Meinasi vähän käpy palaa mulla kun en meinannut saada noita apinoita tohon paikalleen millään. Pogon mielestä olis ollut kivempi syödä Lumiukon kylkeä tai repiä mun takkia - Gille taasen huini pisin peltoa pää edellä lumessa.
Tämä jälkeen lähdettiin Poriin shoppailemaan. Matkalla tossa lähimmällä liikenneympyrällä oli hauska yllätys. Siinä oli jollain ilmeisesti perjantai-iltana välähtänyt hiukan. Liikenneympyrän keskelle oli rakennettu huisin hauska Lumiukko, tosi ison kokoinen Ukko siinä polki fillarilla. Pyörä oli siellä keskellä ja kädet sarvissa... Niin hauska!! Mutta kotiin kun päästiin, niin joku oli ilmeisesti tarvinnut pyöränsä takaisin kun koko homma oli hajoitettu. Höh.
Käytiin myös äyhöllä katsomassa onko lämmitys edelleen päällä kun Veera on Kankaanpäässä käymässä. Siellä oli ihanasti tullut lumi alas katolta. Lunta oli siinä hienosti ulko-oven edessä, ja lumikola oli meillä lainassa. Eipä auttanut muu kun mennä käymään kotona hakemassa kola sekä koirat ja raskaan shoppailureissun jälkeen mennä lumihommiin. Taktisesti vältin raskaan homman kun itse kävelin koirien kanssa äyhölle :) Siellä Topi oli saanut ehkä kolmasosan kolattua, oli ihan kun betonia olis yrittänyt saada siitä irti. Sit kun saatiin se tehtyä, niin pitihän mun toinenkin Lumiukko rakentaa vielä! Tämä vähän innostui ja menin tonkimaan Tarun kaappeja. Herra Lumiukkonen saikin sitten laskettelulasit, kaulaliinan ja porkkananenän :) Oli niin pimeetä, ettei kännykällä saanut hyvää kuvaa, mutta tässä nyt Herra olisi (kuvassa ei näy edes Herran hienoja kanerva-hiuksia tai peruukista revittyjä viiksiä - ja ne viikset oli Topin idea :D):
Toivottavasti Herra Lumiukkonen selviää hengissä tiistaihin asti, niin saa Thaimaan reissulaiset sitten nauraa tälle hienolle luomukselle. Hyvä tervetuliais-komitea Nannelle :) Ja kunhan Soolo ja Ebba jättää porkkananenän rauhaan... se meinasi olla jo Gillen suussa moneen kertaan :)
Nyt jään odottamaan huomisia agilityharkkoja kauhulla... miten likasia harkkojen jäljiltä noi meidän pojat mahtaa olla tälläsellä ilmalla!?
Ihana päivitys. Tätä kannatti odottaa <3.
VastaaPoistaJa kunhan Neea kasvaa, ni sillä on kyllä maailman paras kummitäti, joka tekee tytön kanssa lumiukkoja. Nii ja varakummisetä tietty kans!
Ja uusi otsikkokuvakin on ihana <3.
:)
VastaaPoista