Tarkkailua

Viime tiistaisen maailman romahduksen jälkeen ollaan taas pääsemässä jaloillemme. Kyllähän uutisessa edelleen on sulattelemista, mutta onpahan Pogo saanut ainakin huomiota :) Ennen säälin vaan Gilleä ja sen kutinaa ja rikkinäistä ihoa, mutta nyt mulla on Pogoa ihan hirmu kova ikävä kokoajan töissäkin :) Se on vaan niin ihana halinalle.

Nyt kun olen tarkkaillut kaikkea mitä Pogo tekee, niin mun tuomio on, että ihan hyvin se vielä näkee. Ainakin siis tällä hetkellä. Mun arvio tietenkin perustuu vaan pimeään aikaan, koska töistä kotiin tullessa on jo pimeetä. Topi kävi eilen valosaan aikaan lenkillä ja päästi pojat läheiselle kentälle riehumaan, niin kuulemma Pogo näki paremmin kun hyvin. Sillä oli silmät selässäkin kun osasi varautua Gillen yllätyshyökkäykseen painimatsissa.

Edellispäivänä olin kaverin kanssa lenkillä, niin sillon Pogo käveli mun jaloissa. Kiltisti tuli perässä kivi suussa. Välillä joku postilaatikko pelotti, mutta ihmisille tai koirille ei se haukkunut kun kerran. Ja sillonkin Gillen riehumiskohtauksen yllyttämänä. Meillä kun tämä hihnakäyttäytyminen on mitä mainioin. Eilen sitten Tarun, Soolon ja Eben kanssa. Ensin hihnalenkkiä ja sitten pimeään golf-kentälle juoksemaan. Pogo oli niin hauska, otsalamppu kaulassa se mennä jolkotti. Kivi suussa piti taas kävellä mun takana, mutta kun kivi vahingossa tippui, niin pystyi kävelemään kunnolla. Vaikuttaako kivi näkökykyyn, että sillon pitää kävellä mun perässä? :) Kentällä se riehui taas Gillen kanssa niinku viimistä päivää. Mua jännitti mennä sinne, koska Pogo nyt on pimeällä aika epävarma. Mutta siitä ei ollut merkkiäkään. Lumi tietenkin vaikutti asiaan aika paljon. Kyllä Pogolla meni Gille välillä hukkaan, mutta valolla varustetun pannan omaava Gille löytyi hetken etsinnän jälkeen ja taas mentiin. Eikä törmäillyt mihinkään puihin, ojan ylitys onnistui hyvin ja tosiaan tuo päättömänä juokseminen. Sitten kun tuli epätasaisempaa maastoa, niin Pogo käveli mun jalanjäljissä taas.

Ku se poika on vaan niin ihana!!

Gille on jäänyt vähemmälle huomiolle. Hyvä niin varmaankin. Nappisilmä saa multa ihan liikaa huomoita, ja sen kyllä huomaa. Edelleen mua kalvaa sen huono olo. Kutiaa kutiaa kutiaa. Ja se on taas repinyt pipensä ihan rikki, ja siitä vierestä mahan alueelta myös. Meillä on edelleen pakastimessa odottamassa iso kasa jäätynyttä haimaa. Pitäisi saada varmuus, että uskaltaako "terveelle" koiralle syöttää haimaa, vaikka ei ole mitään vajaatoimintaa? Kertokaa joku! Ja sitten pitäis jostain löytää kuivosaha, että sais sen jöötin palasiks. Millään muulla sitä ei saa pieneksi...

EDIT: ja äsken lenkillä Pogolla irtosi heijastinliivi puoliksi, joten kiven sijaan se pöllö kantoi sitä liiviä koko matkan suussaan :D Tehokasta heijastusta kun toisella heijastin on sivulla ja toisella edessä :)