Ukkonen herätti meidän perheen sunnuntai aamuna kello 7:25. Erikivaa. Se jyrähteli ensin jossain kaukana, mutta yhtäkkiä oli ihan päällä. Ei kumpikaan muisteta, että koska viimeksi olis ollut noin kova ukkonen. Salamatkin näkyi vaikka oli ihan valoisaa. Pogo sai tulla sitten viereen, kun raukkaparka tärisi ja pelkäsi. Gille vähät välitti jyrinästä, sitä haittas vaan, kun ei saa nukkua rauhassa, hitto keskellä yötä :D. Yhdellä kerralla kun paukahti oikeen kunnolla, niin eikös Pokeri-ihanuus sitten tyhjentänyt analirauhasensa meidän sänkyyn. Huisin mukavaa!!
Eilen oltiin treenaamassa kera elmukelmun. Tarkoituksena oli siis kelmuttaa renkaan reunat, ettei Gille ohittelisi sitä enää sivusta. Ja kuinka ollakaan, nyt kun ne kelmut siinä sivuilla oli, niin eihän se sitten voinut nyt mennä kertaakaan väärin. Yhden kerran hyppäsi sivusta, mutta osui sopivasti siihen yhteen pieneen tyhjään koloon, hiukan taisi kylki osua kelmuun. Yhden kerran meinasi hypätä väärin, mutta tajusi, että tosta ei voikaan mennä ja juoksi kokonaan ohi. Muuten mentiin varmasti ainakin 30 toistoa eri tekniikoilla, ja aina oikein. Jopa takaaleikkauksessa ja sivuirtoomisessa, mikä ei olis muuten ikinä onnistunut. Vähän kyllä pelotti, että jos se juoksee siihen kelmuun, niin toivottavasti se menee rikki, ettei niska taitu. Eli ihan hyvä että meni oikein, vaikka just nyt olis ollut lupa mennä väärin.
Siellä oli muutenkin kyllä ihan tuhottoman kuuma. Oikeen ukkosenilma. Ei jaksanut rataa mennä kun kaksi kertaa ja sit oltiin ihan loppu. Pogolla pysyi rimat kuitenkin yllättävän hyvin ylhäällä, jopa välistävedoissa. Gillen kanssa otettiin keppejä niin etten itse ohjannut enää yhtään, näyttö vaan päällä - ja se pirulainen pujotteli ihan aikuisten oikeesti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti