Mentiin nyt sinne äyhölle, kera neljän koiran. Pakkohan sitä oli sitten heti työpäivän jälkeen lähtee lenkille - että koirat sentään hiukan väsyis. Mentiin pimeellä juoksemaan golfkentälle ja sieltä hihnalenkki takasin.
Käytiin myös viikonlopun aikana aina vähän väliä moikkaamassa Monza the dobermannia, kun raukka joutui siellä olemaan yksin. Sen isäntä kun oli jälleen kerran rilluttelemassa. Ei vaan voitu ottaa poikaa meidän kanssa, kun olen niin allerginen sille haisevalle kasalle :)
Lauantai.
...Ja aikainen herätys! Voi hitsi, ne ipanat alko sitten siinä kolmen aikaan varmaan ekan kerran herättelemään ja kuuden jälkeen ne ei ollut enää hetkeekään hiljaa tai paikallaan. Ei oo kivaa joutuu heräämään viikonloppuisin ihan niin aikasin - vaikka sitten päivä onkin pidempi.
Heti kun alkoi tulemaan valoisaa niin painuttiin taas pihalle. Käytiin haapasaaressa melkeen parin tunnin lenkillä jäällä - käveltiin meidän mökille kattomaan mikä meininki siellä on.
Sen jälkeen mentiinkin mun mummun luokse kylään - ja kyllä, meillä oli kaikki neljä koiraa mukana. Ebba hurmasi siellä kaikki, kun se on niin pieni (vaikka se kyllä taas haukkuikin sillä Ebbamaisella tyylillä) :) Eikä kukaan uskonut, että Gille on se, joka on ihan oikeasti kaikista pienin :D
Sitten vielä illalla mentiin lenkille ja kattomaan sitä Monzaa taas... Ei viititty mennä kovin pitkää lenkkiä, kun Soolo alkoi taas hiukan ontumaan jalkaansa sen aamusen jälkeen. Tai ei sillä siellä vielä mitään ollut, mutta illalla sitten kun se oli ollut nukkumassa ja lähti siitä nopeesti liikkeelle, niin oli taas paikat jumissa :/ harmillista.
Sunnuntai.
Vielä aikaisempi herätys. Käytiin taas jäällä - tällä kertaa oli se Monzakin mukana. Oli pakko tunkee ne kaikki viisi koiraa sitten autoon... ei ehkä kaikista paras idea taas. Mutta onnistuihan se jotenkin. Jäällä olikin sitten niin kova tuuli ja lumipyry, että ei siellä kauheen kauaa jaksanut olla. Takasintulomatkalla joku yksinäinen koira käveli siellä keskellä jäätä, ja arvata saattaa mitä nämä meidän hyväkäytöksiset perrot sitten teki? Sinne ne juoksee jokainen ja huutaa ihan täysillä. Pogo kuulemma jopa meni sitä tökkimäänkin. Koira ei ollut moksiskaan, kattoi vaan, että mitä ihmeen hulluja noi on ja lähti menemään... Kumpa tollasia koiria olis enemmänkin ;) (kuten vaikka meidän perheessä!)
Sen jälkeen heitettiin Montero kotiin ja lähdettiin aksaamaan... mä ja Gille kun ei päästy sillon keskiviikkona sinne. Ei sillä ole siinä jalassa enää sen illan jälkeen ollut yhtään mitään, joten ei ollut sitten mikään vakava venähdys. Aksattiin sitten jokaisen koiran kanssa.
Gillen kanssa mentiin melkeen samaa rataa mitä pentuharkoissakin oli menty, ja hyvin meni. Topi valitti mulle samaa kun Terhikin, että vedän käden alas ennen kun ohjaan esim. hypylle... Mutta Topi ei ehkä ole paras sanomaan siitä mitään ;D Koitettiin myös keppejä - mutta hitto kun mä en osaa ohjata niitä, miten se voi olla niin hankalaa, en osaa olla nopee! Gille kyllä osais...
Sitten oli Soolon vuoro. Oi vitsi kun tyttö oli onnellinen! Mentiin Soolon kanssa samaa pentujuttua kun Gillenkin kanssa (eli ilman hyppyjä) - huomas kyllä, että tyttö oli kaivannut agilityä! Ei menty Soolon kanssa paljon mitään, sen jalan takia. Ei se kyllä sitten enää illalla sitä vaivannut.
Ja sitten tämä mahtava pikkuipana, Ebba. Ei ymmärretty kyllä yhtään, että miksi Taru "haukkuu" Ebbaa - sehän on mahtava ;) mentiin molemmat sen kanssa ja se on just hauskaa. Ebba osasi jopa yhden esteen kiertämisen mitä Soolo ja Pogo ei tajunnut heti. Hauskan sähäkkä tapaus.
Ja sitten Pogon vuoro. Mäkin koitin Pogoa ensimmäisen kerran - mutta en oikeen pysynyt mukana ;D Sehän oli mennyt ne esteet melkeen ennen kun edes kerkesin huutamaan minne pitää mennä - saati sitten juoksemaan mukana. Mutta kyllä sekin sitten onnistui. Topin kanssa niillä meni oikein hyvin (paitsi sitten kun Gille pääsi häiritsemään niitä).
Sitten kun päivä oli ollut koirille niin kiva, niin pitihän niitä illalla hiukan kiusata. Mä tein niille manikyyrin ja oli korvakarvojennyppimissessio. Kaikki muut oli melko kunnolla siinä kynsien leikkaamisessa, mutta Gille... Siis voi tuska. Mä meinasin tukehtuu nauruun, kun se on sellanen draamakuningatar ;D Otan sen tassusta vaan kiinni ja etsin sitä kynttä sieltä karvojen joukosta, niin tämä alkaa huutamaan niiiiiiiiin paljon, sellasta sydäntäsärkevää kiljumista. Eli täyttä feikkaamista. Se oli niin hauska! Sitten kun aloin ihan oikeesti leikkaamaan niitä kynsiä, niin se pirulainen alko puremaan mua ihan hulluna. Sellasta se ei olekaan ennen tehnyt. Siinä sitten nauramisen lomassa yritin ottaa pojalta luulot pois, ja kyllähän minä ne kynnet leikkasin! Ebba oli siinä korvien nyppimisessä taas aika esittäjä. Se rimpuili ja taisteli vastaan kaikin tavoin. Eikä sitä oikeen pysty pitämään paikoillaan edes, kun se on sellanen rimpula ja menee pian rikki. Kyllä siellä korvissa sitten olikin sitä tavaraa... Aika show.
Maanantai.
Tänään piti sitten jättää ne neljä ässää sinne keskenään kahdeksaksi tunniksi. Hirvittää hiukan, että mitä ne siellä keksii - tai mitä Gille ja Ebba keksii. Toivottavasti ne vaan painii keskenään.
Tänään mennään myös hakemaan meidän uuden asunnon avaimet... Jei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti