Vaikkakin ilma on ollut kaikkea muuta kun kesäinen... Vettä tulee melkein joka päivä ja aurinko muistaa pilkahdella pilvien välistä ihan liian harvoin. Sen kai siitä sitten saa, kun on kesälomalla. Syy piilee just siinä.
Kaikkea kivaa on tapahtunutkin, liekö enää muistaakkaan edes mitä kaikkea.
Gillen kanssa olin Tanjan fysiojumpparyhmässä. Kaikkea ne hullut koiraihmiset keksii. Tanjakaan ei voi millään pitää lomaa aksasta. Pakko järkätä joku jumpparyhmä normiryhmän tilalle... outo tyyppi ;) Siellä me sitten ringissä jumpataan koiriamme. Gillen kanssa jumppaus sujui jokseenkin hankalasti. Olisi pitänyt kiivetä pesuvadin päälle, niin tämä tollo alkaa vaan leikkimään laatikkoleikkiä. On se hyvä, että blondi sentään jonkun asian on iskoistanut päähänsä :) Laatikkoleikki meni niin rajuksi, että koko vati meni rikki. Muutenkin tarvittiin vähän Tarun jelppiä, että saatiin Gilleä väänneltyä. Päätin, että seuraavalla kerralla mukaan tulee helpompi versio, Naga. Pogoa olis turha kuvitellakaan ottavansa mukaan, se vaan sekois ja alkais pyörimään paikallaan. Jumppaamista toki kai sekin. Nagan kanssa seuraavalla viikolla menikin paljon paremmin. Se on niin hassu pikkumies. Meidän omatekoisella tasapainolaudalla ja omasta takaa olevalla jumppapallolla pelattiin, kun ei ollut mitään kaupan hienouksia. Jätkä oli hiukan pätevä, sillä koiralla on ainakin kehonhallinta kunnossa!
Tällä viikolla käytiin myös Porissa päin pyörähtämässä target teamin ryhmässä. Tarulla oli samaan aikaan koulutus Turussa tyttöjen kanssa, joten Topi sai kaksi koiraa, Nagan ja Zipin. Siellä vähän testattiin ensin sekä ohjaajan että koiran etenemisnopeutta ja sen jälkeen tehtiin pientä radanpätkää. On niin omituista katsoa noiden meidän pikkupoikien menoa, kun ne on niin hurrrjan taitavia jo!
Eilen sitten nämä samaiset pikkupojat starttasi ensimmäisissä epiksissä! Omat epikset oli omalla kentällä ja siellä pääsi kaikki M-pennut kirmailemaan kahteen otteeseen mölliradan. Ja jälleen kerran - kun ne on niin hyviä!!! Nagalla oli voitto NÄIN lähellä, mutta tyhmä isäntä ohjasi viimeisen hypyn vähän huonosti ja siitä tuli kielto. Muuten olis ollut nopein ja paras nolla ;) Tarulla olis kamerassaan videotkin, kun itse en ehtinyt tarpeeksi ajoissa sieltä toimistohommista kuvaamaan... Ehkä siis saamme vielä videomateriaalia tännekin jokupäivä.
Gille pääsi myös aksaamaan. Pitkästä aikaa. Sillä huomaa niin selkeesti heti, kun tulee taukoa. Gillelle sopii tosi hyvin se kerta viikossa aksaaminen. Sitten pysyy se tietty rytmi päällä. Toki vois enemmänkin, mutta heti kun on pitempi väli, niin blondi alkaa pöllöilemään ja mukamas unohtaa ihan kaikki. Ykkösluokan rata meni loistavasti, mitä nyt Topi oli taas vähän ulapalla. Ei se enää muistanutkaan, että ohjattavana olikin nyt Gille, eikä Naga. Avoimen radalla lähes kaikki meni ihan fiaskoksi, Gille oli sellainen ihana mussukka, mitä se aina mun kanssa on kisoissa. Huutaa, huutaa ja pöllöilee. Mamman oma kulta :) Oli helpottavaa nähdä, että ei se ihan joka kerta mene kuin unelma Topin kanssa, kyllä sieltä se oikea Gille alkaa kuoriutumaan. Tosin se oli kyllä joutunut makaamaan monta tuntia häkissä odottamassa, että kyllä siinä olis yksi jos toinenkin vähän alkanut kiehumaan. Juuri tämän vuoksi omat epikset on tyhmät, kun ei voi keskittyä sekä työntekoon, että koiraan.
Niin ja onha toi pikkumies ollut Elinankin opissa tässä välissä. Kirjoittelen niin harvoin nykyään, ettei mitään juttuja enää muista. Kahtena päivänä Elina oli kouluttamassa meitä Raumalaisia - ensimmäisenä päivänä tuli vettä kaatamalla ja toisena oli hemmetin kuuma. Molempina päivinä Nappe pääsi aksaamaan. Tosin, toisena päivänä pojat sai vähän kontaktikoulua ja juokseminen jäi vähemmälle. Nyt ollaan sen jälkeen sitten pelattu kontaktileikkiä... vitsi kun olis tollasenkin jutun tiennyt sillon alussa kun kontakteja opetti!
Pogonkin kuulumisia luettais jos ois!!!: t oulu
VastaaPoistaYritin keksiä Pogon kuulumisia nyt vielä erikseen :)
VastaaPoista