Gille tykkää veneilystä ihan hirveesti, se vois vaan istua keulassa pää pitkällä, silmät kiinni ja haistella meri-ilmaa. Pogolla taas sattuu korviin se tuuli, eikä tykkää kun korvat lepattaa. Jos joku jaksaa pitää korvia alhaalla, niin sit on hyvä. Gillen mielestä merimatka olikin ihan liian lyhyt kun oltiin jo mökillä. Riemu siitä kuitenkin repesi kun laiturille pääsivät ja loputon riehuminen alkoi. Vasta ihan illansuussa molemmat tajusi mennä hetkeksi lepäämään, mutta muuten on-nappula oli jumittunut päälle. Illalla Pogokin rentoutui vasta, kun oli löytänyt sopivan kiven suuhunsa. Olipa hetken hiljaista :D
Sitten kun me ihmiset mentiin uimaan, niin olishan koirienkin pitänyt päästä. Aluksi pojat tajusi olla kiltisti laiturilla ja odottaa, mutta yhtäkkiä Gille keksi, ettei tää oo lainkaan niin korkee, ettenkö uskaltaisi hypätä. Laiturilta veteen oli noin kaksi metriä ja sinne se molskahti. Vähän sukellettiin ja taas mentiin. Pogo tietenkin sitten seurasi esimerkkiä perässä. Eikä niitä sen jälkeen pidätellyt enää mikään. Välillä uitiin rantaan ja vauhdin kanssa uudestaan!! Pogo yritti yhdessä kohtaa vähän "pelastaa" mua, ja meinasin hukkua - hyökkää päälle ja raavi tekniikka ei ollut ehkä se paras vaihtoehto :D Yhdessä vaiheessa se pirulainen tuli ja näykki mun käsivarteen kun yritin laskeutua rappusia alas veteen. Ihan sekopää! Ja Gille hyppii vaan pellehyppyjään. Sillä on oikeen kunnon tekniikka, Pogo vetää makoplätsejä, mutta Gille osaa hypätä jalat koukussa rintakehä edellä :)
Tässä me ollaan, äsken oltiin uimassa...
Sit hiukan poseerataan nättinä :)
Takaisin tultiin kahdella paatilla, niin saatiin kuva meidän laivakoirista. Mä roikun epätoivoisesti koirien pelastusliiveissä, kun Gille olis ehdottomasti halunnut olla edellämenevässä veneessä, sillä pääsi paljon kovempaakin!
Kippari ja Kalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti