Kuulumisia

Ei taaskaan oikeen jaksa kirjoitella blogia, kun ei tapahdu mitään jännää! Ja sit kun taas kirjoittaa, niin valitan vaan :) jee jee.

Viime maanantaina harkoissa oli Topin vuoro mennä molempien koirien kanssa, kun minä olin laivalla tuhlaamassa rahojani :) Oli kuulemma aika rankka treeni, kun oli ollut oikeen kunnon juoksurata. Ensin Pogon kanssa, sitten yksi koira välissä ja Gillen vuoro. Saipahan Topi ainakin juosta. Juoksi niin kovaa Pogoa ohjatessa, että törmäsi esteeseen ja lensi sitten makoplätsin sinne turpeen ja sen kuuluisan hevosenpaskan joukkoon. Mahtoi olla kivaa!!
Muuten oli kuulemma mennyt hyvin, mutta yllättäen kepit oli mennyt ihan pelleilyksi Kilun kanssa. Varsinkaan, kun Topi ei osaa ohjata keppejä, ku ei oo koskaan pahemmin tarvinnut.
Oli hauskaa kuulla mitä Topi oli mieltä Gillestä, ihan hyvin se oli mennyt, mutta vähän liikaa se keskittyy siihen käden puremiseen :D

Mut ei silti, ei Gille edes pure. Eilen totesin, että mä jopa lähes pelkään mennä Pogon kanssa, ku jumankekka se on hullu koira :D. Agilityssä kun se menee, niin ei se tajua mistään muusta mitään. Siinä ei paljoo ihmetellä - varsinkin se lähtö, kun pitäis saada jätkä pysymään paikallaan, tai siis pitäisi saada se paikalleen, kyllä se siinä sitten pysyy - kun ensin pysähtyy! Gille on pientä siinä rinnalla - vielä!

Itselläni on tää aksaaminen nyt vähän jäässä. En jaksa tällä hetkellä sitä touhua. Oltiin taas kasvihuoneella harkkaamassa keppejä ja kontakteja. Siinä samalla Topi teki Pogolle radan ja kun mun piti mennä sitä, niin mulla meni vaan hermot ihan samantien ja luovutin. Nyt vaan tuntuu siltä, että ei jaksa kun turhautuu liian nopeesti. Ärsyttää sekin jo, että luovutan niin helpolla. Gille vaan häslää ja huutaa. Topi yritti tsempata mua, että sillä on itellä ollut ihan samanlaista alussa, ei se edes kuullut ensimmäisen puolenvuoden aikana ohjeita kouluttajalta lainkaan, kun Pogo huusi niin kovaa siinä vieressä. En vaan jaksa junnata paikallani, haluun jo kehittyä - edes hiukan. Mut kun ei nyt vaan kiinnosta. Tekee aina mieli harkkaamaan, mut sit kun on siellä, niin hermot palaa ihan samantien. Topin diagnoosi siihen oli, että ehkä oon vaan vähän loppu henkisestä tällä hetkellä... Niinpä sitten kai.

Harmittaa vaan, kun kohta olisi Noormarkussa epikset, minne tekis ihan hirveesti mieli mennä, mutta onko vähän turhaa tällä asenteella? Sama myös sen kanssa, että Gillen kisa-ikä lähenee uhkaavasti, mutta nyt just ei vois vähempää kiinnostaa mennä kisaamaan. Enkä välttämättä meniskään, mutta sitten varmaan lennän ulos meidän ryhmästä, kun siellä on edellytyksenä kisaaminen... onpas taas vaikeeta! :/

Tähän loppukevennykseksi laitan yhden videon Gillestä. Oi että noita kahta saa kyllä nauraa välillä! Ihan huippuja tyyppejä, vaikka nyt tässä valitankin, muttei se koirista johdu :)
Koirille ei saa antaa viinirypäleitä, tiedetään, mutta kun toi Gillen reaktio niihin on vaan niin huippuhauska :D