Gillepojan synttärit!

Niin se aika taas hujahti siivillä. Gille on jo YKSI vuotta vanha!! Justhan se vasta meille tuli, sellasena pienenä pallerona :)

Tällänen pikkunen possupoika se sillon oli... Niin mahtavan suloinen pieni pörisijä-poika :)

Muutaman ruokasäkillisen jälkeen se on tällänen! Mahtavan suloinen iso pörisijä-poika :)

Melkeen se näyttelyasentokin onnistuu... Tai sitten EI :D Taidan hämärästi muistaa, että luvattiin harjoitella sitä... Hmm, kyllä se missiura tästä vielä urkenee :)

Siinä se sitten on. Meidän Gilbert pallero 1v.

Kaikennäköistä on Gillen elon aikana ehtinyt jo tapahtua. Itsellä kyseinen vuosi ollut sen verran rankka, että en ilman poikiani olisi kyllä siitä selvinnyt. Vaikka Gillen kanssa on ollut enemmän haasteita kun Pogon, niin kyllä sen meidän perheenjäsen kuuluu olla - Pogon pikkuveli. Jokaista päivää se ainakin jaksaa aina piristää tavalla tai toisella.

Mitähän kaikkea tämä perro sitten onkaan tehnyt? Ei niitä kaikkia tempauksia voi edes muistaa. Vanhassa asunnossa se söi ainakin kaikki, johdot, kukkaset, lihaliemikuutiot, pöytää... ja uudessa asunnossa sama tahti jatkuu/jatkui. Nyt viisastuneina ollaan estetty tälläinen käytös sillä aikaa kun ollaan itse pois ja annettu kaikkea muuta tekemistä. Gille vaan tykkää askarrella, perus perro. Eräs vesikoiran omistaja kysyi kerran kasvattajilta, että onko se ihan normaalia, että koira ottaa pallon etutassujen väliin ja alkaa järjestelmällisesti tuhoamaan sitä!? Kyllä se vissiin on.

Ihme ettei pojille ole sattunut mitään pahempaa vielä, kyllä niiden riehuminen on sen verran rajua. Gille on tosi monesti vetänyt kuperkeikkoja kun Pogo on sen taklannut... Välillä tuntuu, että kummallakaan ei ole tuntoaistia lainkaan. Tai sitten Pogo on tullut immuuniksi Gillen puremiseen ja Gille on sen verran kova jätkä, ettei sitä voi sattua kun Pogo puree. Eikä ne kai sitten ihan tosissaan tappelekaan. Enemmän hurjemmalta näyttää silti Gillen ja Ebban tappelut. Hitto kun se pikku-pirpana on kova mimmi! Saa Gillenkin kuriin ihan ongelmitta - ainakin kun sillä menee hermo ton hormoonihirviön kanssa :)

Gillellä on myös aika paljon hassuja tapoja tullut... Sillon kun sitä rapsuttelee, niin se saattaa nostaa etutassunsa kädelle, pitää siis rapsuttaa sieltä jalan alta. Mun mielestä joku Haapsaarien koirakin tekee näin... mutta en nyt just muista ketä se niistä mahtoi olla. Se on hassua. Gillestä on tullut myös liian fiksu siihen, että sitä pystyisi huijaamaan. Siis kun on heittävinään palloa, niin se seuraa sitä liian tarkasti ja syöksyy sitten sinne selän taakse, eikä sinne minne muka heitti sen pallon. Tai sitten vastaavasti Pogo on vaan niin tyhmä, kun se seisoo kököttää vaan paikallaan :D

Toivottavasti tästäkin lähtien meidän elo koirien kanssa tulee olemaan mukavaa, vauhdikasta mutta rauhallista. Tahtoisin nyt lähteä agilitaamaan, mutta olen tällä hetkellä kipeä, niin taidan antaa tehtävän Topille :)