Pogo aksaa

Eilen oli Pogon harkat ja oltiin Gillen kanssa siellä mukana, joten mulla on peräti jotain kirjoitettavaa siitäkin.

Mutta ensin matka. Kävelin poikien kanssa sinne, vaikka oli tosi kuuma! Heti kun Pogo tajusi, että minne ollaan menossa, alkoi taas hinauspalvelu toimimaan. Äkkiä äkkiä aksakentälle, mennään jo! Mutta matkalla sattui ja tapahtui vaikka mitä.

Toivon, ettei meidän naapurit lue sattumalta tätä blogia, koska seuraavasta paljastuksesta vois suuttua. Ennen kun lähdin, niin kastoin koirat meidän talon päädyssä olevalla vesiletkulla. Gille pelkää sitä, se veti jarrut päälle heti kun näki minne ollaan menossa. Mä kerran pesin sen aika kiukkuisesti sen jälkeen kun oli hypännyt sinne kuraojaan, niin en tiiä onko siitä sitten jäänyt joku trauma. Kuitenkin väkisin jouduin vetämään Kilun sinne vesihanan alle. Sitten kun yritin kurottaa laittamaan sitä letkua takaisin ja kääntysin, niin Gille oli hypännyt yhtä autoa vasten, sillee etutassut jonkun auton konepellillä!! VOI *****!! Äkkiä vesiletku takaisin ja pesemään sitä autoa niistä kauheista kurajäljistä :D Ei siihen muuta tullut, kun ihan kuraiseksi vaan. Ja sitten nopeesti pois rikospaikalta :/ Nolo.

Seuraavaksi tuli mopopojat. Voi että mä inhoon niitä - saisivat painua kotiin kasvamaan. Ensin tuli meidän ohi yksi mopo, sitten toinen, sitten kolmas... ainakin kymmenen niitä tuli sellaisin tasaisin väliajoin, että jouduin sitten seisomaan tien vieressä ja odottamaan että herrat ajelee ohi. Ja kun ne hemmetin murkut ei osaa edes hidastaa kohdalla! Sitten ne pysähtyy sinne matkan varrelle, keskelle tietä. Siitä sitten ohi. Teki mieli päästää Gille vähän haukkumaan niille, mutta maltoin mieleni ja ohitettiin ne nätisti - toisin kun eräät. Pääsin ehkä 100 metriä ja ne tulee taas. Nyt oli kyseessä kapea pyörätie, niin meni vielä lähempää - ja mulla meni hermo!!! Hyvä etten näyttänyt keskaria perään.

Ja sitten vielä kolmas tapaus matkan varrelta. Loppusuoralla joku nainen käveli sellasella hiekkatiellä vaikka kuuuiiinka hiljaa. Ihmettelin, että mitä toi niinku touhuu!? Sitten kun mentiin lähemmäksi, niin sehän oli ulkoiluttamassa kilpikonnaa!! :D Repesin nauramaan, koska se oli vaan jotenkin niin huvittavaa. Sanoinkin sille naiselle, että meillä onkin hiukan erilaiset lenkkikaverit :) Gille alkoi tapansa mukaan tietty haukkumaan sitä naista ja se meni ihan paniikkiin, että se kamala koira tulee ja syö hänen kilpparinsa... Vaikka Gille ei edes nähnyt koko konnaa. Sitten se nainen vielä lisäsi, että meillä on hiukan eri etenemistahti :D Just hauska.

Mutta sitten sinne harkkoihin - päästiin vihdoin perille asti. Gille kävi ihan kuumana, yritettiin Topin kanssa keinua sen kanssa, mutta hitto se mitään tajunnut. Se oli hihnassa, niin ehkä se sitten hämäsi - tai sitten se on vaan tyhmä. Gille sai siis olla kiinni koko loppuajan ja huutaa. Se ei vissiin tykkää jos Pogon kanssa aksataan, huutaa kun viimistä päivää.

Pogo ei oikeen jaksanut aksaa. Se oli ihan reipas vielä alussa, mutta väsyi siihen hyppimiseen nopeesti ja rimat lenteli. Topi hioi yhtä kohtaa niin paljon, että kai siinä nyt väsyykin kun joutuu hyppimään vaan. Kyllä siellä huudeltiin, että Pogolla on rimatiputus -ongelma, mutta hypippä itte siinä helteessä - lenkin jälkeen. Vaikka onhan sillä se ongelma, mutta tällä kertaa se ei ollut ainut syy. Oli ehkä mun tyhmyyttä lähtee kävellen sinne, mutta... so - tehty mikä tehty? Topi ohjaa kyllä sen verran hassusti hypyn jälkeen, vetää käden sillee alas, että sen takia se rima tippuu... mutta vaikka ohjasi oikein, tai kun Taru koitti myös ohjata, niin rimat lenteli silti. Väsynyt se poika oli, uskokaa pois :) On se Pokeri vaan niin onnellisen näköinen kun pääsee sinne kentälle Topin kanssa, järkeä päässä ei oo sillä hetkellä yhtään. Hauskan näköistä menoa. Topi yritti taas jotain omia kuvioitaan vetää, mutta Taru sanoi, että nää ei oo mitkään tanssiharkat, meneppä nyt niinkun käsketään :) Pitäähän sitä aina vähän testata, varsinkin kun on oma äiti koutsina.

Pogo kun pääsi kotiin, niin se läähätti varmaan tunnin vielä sielläkin... oli rankkaa. Mutta ah, niin mukavaa.