Sain Terhiltä mahtavan tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä. Meinaan mahdollisuuden päästä Oreniuksen koulutukseen. Lähdettiin sunnuntaina Gillen kanssa ajelemaan Poriin kaksistaan ja kohti seikkailua. Siellä orpona yksin porilaisten keskellä oltiin ja odoteltiin omaa vuoroa... ja odotettiin, ja odotettiin. Rataantutustumisessa ihmettelin, kun muut voivotteli radan vaikeutta ja kummallisia ohjauksia... Mä olin viimeisen esteen kohdalla ihmettelemässä, että tähänkö ne jo loppui? :)
Radan alussa sai pistää tossua toisen eteen, mutta selvittiin siitä kunnialla. Niinkun lopustakin radasta. Ainut minun mielestäni haasteellinen kohta radalla oli A, jolle meno oli tosi vaikesti viistossa ja Gille hyppäsi siltä jatkuvasti pois, tai ehkä ennemminkin tippui. Sain tehokoulutusta valssaukseen ja kun kuivaharjoittelin sen kerran, niin Juha ihmetteli, et olen tainut tehdä tota ennenkin... En pahemmin kyllä oo, mut ehkä se, että Tanja mun koutsin roolissa aina jaksaa niistä valsseista vouhkata, on saanut jotain tuloksia aikaan :) Gillen kääntymistaidoistakin oli kateellisuutta ilmassa. Taas ;)
Hyvä treeni oli, sain juosta ja pääsin aksaamaan! Huippua. Treeni sinällään ei antanut mitään uusia ahaa-elämyksiä, mutta huippua silti, että sinne päätin lähteä ja sain mahdollisuuden siihen. Nyt kun omat treenit on tauolla ja aika menee kaikkeen muuhun, Gille jalkakin on välillä ollut pipi, niin tämä tuli kyllä tosi hyvään saumaan. Tosin, Gillen anturasta lähti pala sen Wecan hallin maton ansiosta, mutta toivotaan että se parantuisi nopeesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti