Harkoissa con Pogo y Gille

Espanjankielisissä tunnelmissa ollaan :) Ei siitä sen enempää.

Olin harkoissa molempien poikien kanssa yksin, kun se toinen ohjaaja oli töissä. Taisin taas kerran huomata kentällä, että inhoon Topin iltavuoroja! Oi hitto se on hankalaa olla kahden HULLUN koiran kanssa treeneissä yksin. Siihen asti tajusivat vielä olla kunnolla, kun olin rakentamassa rataa ja rataantutustumassa. Mutta kun Gille aloitti ensimmäisenä aksaamisen, niin olikin jo piru irti. Olen monesti miettinyt, että mitenköhän paljon meidän koirien haukkuminen häiritsee muita. Eilen sitten kiinnitin huomioo siihen, niin meidän koirat on hiljaa niin kauan kunnes toisen kanssa tehdään jotain. Oli siellä koiria, jotka haukkui sitten muutenvaan kokoajan... eli en ainakaan allekirjoita sitä, ettäkö vesipäät olisivat ainoot häiriköt kentällä. Ja minkä minä sille voin, jos olen toisen kanssa tekemässä rataa, niin en voi olla samaan aikaan kahdessa paikassa - komentamassa toista kentän laidalla olemaan hiljaa. Kyllä meidän koiria saa sitten muutkin komentaa pitämään naamansa kiinni. No mutta, se siitä analyysistä.

Harkkojen teemana oli takaaleikkaamiset. Taidan tietää aika hyvin yhden beigeen pojan ja sen ohjaajan, jolle nämä takaleikkaamiset ei ole ihan helpoin juttu. Mutta kyllä nekin niitä ihan mallikkaasti veti. Kun olin Gillen kanssa radalla, niin yhtäkkiä Terhi huutaa "hei täällä on nyt yksi vesiäinen kyllä liikaa!" Pogo-poika oli katkaissut hihnansa poikki ja juoksi radalle :D Muy bien! En tiedä sitten oliko Pogo saanut itsensä johonkin solmuun ja paniikissa purrut hihnan poikki, niin on käynyt ennenkin. Mutta Miia sai mennä solmimaan koiran takaisin kiinni ja meno voi jatkua. Gillen kanssa rata meni ihan kivasti, mitä nyt itse taas sekoilin kun mikäkin apina. Ottaa aika kivasti päähän, että Gillellä on alkanut rimat tippumaan nyt enemmän kun ennen. Toivon vaan, että syynä oli joku mun kyyryssä oleva ohjaus tai Gillen väsymys... mutta ei niitä lisää kiitos.

Pogo. Voi Pogo Pogo. Se on kyllä sellainen tapaus. Pelkään mennä sen kanssa, kun se on vaan niin sekaisin. Lähteminen on aina vaikeinta, kun yksi pyörii siinä edessä, huutaa ja louskuttaa hampaitaan, vaahto vaan lentää suusta :D Huutaa varmaan, että "mä en muuten tykkää aksata sit yhtääääään!" Mutta sen kanssa on kyllä niin hauska mennä. Terhillä on paha tapa nauraa kesken radan kun se menee Zikin kanssa, mä tekisin Pogon kanssa samoin, jos vaan perhana ehtisin! Pogo on aina kaksi estettä mun edellä, kun ei tää läski vaan pysy perässä - ainakaan rikkinäisellä selällä. Pitäis varmaan alkaa menee Pogon kanssa enemmän, että saisi omaan ohjaukseen varmuutta ja vauhtia. Oli se kuitenkin sen verran kivaa, vaikkakin niin hektistä, etten ehdi miettimään yhtään mitään. On niin hauskaa, kun takaaleikkauksissakin se vaan menee, eikä jää ihmettelemään siihen käteen kiinni, et mihin piti mennä!? Terhi sanoi, että mun ohjaus on Pogon kanssa paljon varmempaa kun Gillen kanssa. Mutta niin kai onkin, kun ei tarvii joka esteellä jännittää, että meneeekö se vai ei. Taidankin alkaa kisaamaan Pogon kanssa, kun Topi on kuitenkin aina töissä :D