Välistävetoja

Eilen oli suuren suuri vitutuspäivä. Suoraansanoen. Kävelin harkkoihin sillä mielellä, että pahimmat höyryt vois siinä lenkkeillessä kaikota. Ja niin ne ehkä häviskin, kunnes näin radan. Se oli joku Tanja-gone-wild-rata, supervaikeen näkönen! Siinä kun rataantustutiin, niin ehtisin manaamaan Tanjan jo pariin otteeseen ja uhkasin vaihtaa ryhmää :D Radassa oli tosiaan "muutama" välistäveto ja hypyn kirtämistä ja kaikki meni just siitä väärästä päästä. Ja oli tosiaan joku 30 estettä.

Mutta sitten kun me sinne päästiin, niin se olikin ihan huippurata. Joten pyydän Tanja anteeksi manauksiani :) Ihme tapahtui, agility vei mun ketutuksen pois! Tuli hyvä mieli, kun oltiin aika hyyyviä. Alussa oli vähän ongelmia kun palkkasin kontakteilla, eli Miia laittoi sinne namit ja Gillen mielestä kaikki alun esteet piti sitten ohittaa ja juosta suoraan varastamaan ne namit. Mutta siitä eteenpäin meni ihan hyvin. En tietenkään koko rataa vetänyt yhdellä kertaa, mutta puoleenväliin taidettiin aika puhtaasti mennä. Neljä hyppyä rivissä joista jokisesta välistäveto, ja me onnistuttiin siinä heti. Tanjan sanoin, nää jumppaamiset on vissiin meidän juttu. Kontaktit mua harmittaa edelleen ihan törkeesti. Otettiin niitä sitten hihnan kanssa vielä harkkojen jälkeen, ja njääh. Sit kun siellä on nami, niin Gille keskittyy vaan siihen, mut sit kun siellä ei oo namia, niin Gille keskittyy vaan siihen namin etsimiseen. Ahvenanmaan reissu on jo tällä viikolla!! Päätin, että jos selviin ehjin nahoin Terhin rökityksestä, niin en ala siellä ottamaan hylkyjä ja korjaamaan kontakteja (jos se ne ottaa, mut ei pysähdy) vaan teen kaikkeni, että saisin niitä lahjakortteja :D Eikös se oo hyvä suunnitelma? Köyhällä on epätoivoiset keinot kun haluaa päästä laivalla shoppailemaan. Kyllä mä niitä kontakteja sitten ehdin muualla korjailemaan. Ja tosiaan, tuolla voi EHKÄ olla jopa mahdollisuuksiakin, makseissa oli joku 8 kisaajaa!

Pogolla oli vauhti päällä jo pelkästään siitä kun se katsoi muiden menoa. Läähätti ja tärisi siihen malliin, että mietittiin jaksaakohan se lainkaan enää aksata. No, arvattavissa oli, että jaksaahan se. Välistävedot ei sitten enää RakettiPogolla toiminutkaan niin hyvin. Ja rimat lenteli. Pari vaarallista tilannettakin oli. Yhdellä hypyllä Pogo hyppäsi suoraan yhden riman päälle, jonka seurauksena jalat lähti alta ja se lätsähti maahan. Toisella hypyllä (välistävedossa) Pogolla oli hieman tiukka kaarros. Se hyppäsi suoraan hypyn siivekettä päin, niin että sen jalka jai siihen jumiin ja koko este meinas tulla perässä. Siivekkeestä meni rikki jalka ja yksi rimanpidiketappi irtosi. Pogon mielestä vanhat hyppyesteet on siis aikansa eläneet. Mä kauhulla katsoin sivusta, että koita nyt pitää se koira ehjänä siellä, sitä tarvitaan vielä viikonloppuna! Ei onneksi oo pojalla mitään vammoja havaittavissa. Sitten kun Tanjan neuvoilla otettiin käyttöön käskyn ja ohjauksen oikea ajoitus, niin alkoi ne rimatkin pysyä paikoillaan. Sit kun vielä Topi osaisi ottaa ne opit käyttöön kisoissa...