Meillä oli yksäriaika Janitalle. Siellä saatiin taas melkoisen huippua koulutusta. On se niin mahtava. Nagan menoon en oikeen osaa sanoa hirveesti enempää, omiin silmiin se touhu näyttää niin hemmetin hyvältä. Pikku-Nakki on niin taitava. Parissa kohtaa Topi joutui vähän tylytyksen alle kun pää ymmärsi kyllä mutta kroppa ei vaan pelittänyt niinkun piti. Kaikenkaikkian hyvänmielentreenit. Pätevä Nappula.
Gillen kanssa oli teemana "Gille turpa kiinni". Se oli hyvä teema se :) Blondilla kun on tapana "hiukan" komentaa mua aina tilaisuuden tullen, eli kokoajan. Niin Janita ei sitä kuuntele vaan käski mun vaientaa elukka. Vähän sain apuja, eikä Janitan pitänyt muuta kun vähän mulkasta päin niin Gille oli maassa sen näkönen että ei hitto se on toi hullu, paras olla nätisti. Tätä meinaan on kerran ennekin tehty, sillon oli Topi puikoissa. Ja apuvälineeksi vielä vesipullo, josta sai kunnon naamapesun jos oli tuhma. Jotenkin tuntui, että meno oli paljon miellyttävämpää, kun se turhanpäivänen huutaminen loppui. Itselle sain ohjeeksi luottaa koiraa ja antaa palaa varmemmin... Auttais kauheesti kun pääsis joskus edes treenaamaan. Omissa epiksissä en edes viitti kisata kun aina siellä joutuu olemaan töissä niin keskittyminen on ihan jossain muualla kun pitäisi...
Nesta tietenkin taas mukana. Se on jo kokenut konkari Purinalla. En edes muista kuinka mones kerta tämä oli jo Nestalle. Siellä se rataantutustuu mun kanssa kantorepussa ja ihmettelee menoa. Joko se kaiken tämän seurauksena alkaa vihaamaan agilityä - tai sitten se saattaa olla ihan hauskaa. Kotiintulomatkalla tänään se oli sitä mieltä, että vihaa sitä. Tais olla vähän liian pitkä päivä pikkuiselle. Mutta Topin mukaan sillon kun se oli mun ja Gillen menoa katsellut, niin oli välillä huudellut ohjeita ja välillä nauranut ääneen. Onko se sitten hyvä vai huono juttu, tiedä sitä. :)
Sitten meillä oli pari tuntia luppoaikaa, niin käytiin katsastamassa yksi turvaistuin yhdessä lastentarvikeliikkeessä ja Nesta sai soittorasiapupun. Pitää sitä jotenkin yrittää lahjoa kun niin kiltisti oli :)
Ja sitten Sirifaan. Koirauimalaan. Kaikkien kolmen kanssa!! POGOKIN PÄÄSI!!!
Pogon takia mä alunperin koko homman keksin. Aluksi meinasin, että mennään vaan Pogon kanssa, mutta sitten ajattelin että pitää Nagankin päästä vähän jumppaamaan... ja Gille on näistä se joka rakastaa uimista ihan eniten. Niin ne pääsi kaikki. Pienellä jännityksellä tosin, että mitä siitäkin tulee.
Alku olikin melko häslinkiä. Yksitellen koirat suihkuun ja siitä sitten altaalle. Pogo oli iiiiihan intoa piukassa ja kohelsi menemään täysillä. Vähän sitten kostautui liika intoilu yhdistettynä huonoon näköön. Ilmeisesti oli sen verran hämärä paikka, että ei toi meidän tukkajumala kauheesti mitään nähnyt, niinpä se tippui heti ensimmäisenä laidan yli ja molskis. Sitten se tuli ylös. "jaa mikäs paikka se tämä oikeen on, molskis". Se urpo tippui kaksi kertaa sinne altaaseen!! :D :D On kyllä niin viisas vesikoira taas ;) Mutta oppi kahdesta kerrasta, eikä tippunut enää. Eikä kyllä ollut moksiskaan niistäkään vahingoista, väliäkö sillä sitten meneekö sinne veteen vahingossa vai tahallaan. Alkuriehumisen jälkeen koirat osasi olla vähän maltillisempia. Paitsi ehkä Gille. Se olisi siellä uimalassa varmaan viekäkin, jos joku vaan heittäisi lelua. Gille varmaan luuli että se on taivas, tai ainakin melko lähellä sitä. Ei ne siis mitään huvikseen siellä tajunnut uida, lelun perässä vaan. Naga alkoi jo loppua kohden väsymään, niin se huijasi ja noukki lelun altaan vastakkaiselta reunalta - ei tarvinnut mennä uimaan :) Pogon kohtalo oli taas melko arvattavissa. Siinä puolessa välissä se ylläri ylläri sekosi ja alkoi rikkoa leluaan hullunlailla. Sitten kun Topi meinasi ottaa lelun pois, ettei sitä pumpulia olis koko maailman täynnä, niin siinäpä tuli taas Pookelle lasittunut katse ja leuat lukkoon. Pogo "pääsi" pois vähän aikaisemmin häkkiin repimään loputkin lelusta atomeiksi. Olin ihan yllättynyt, ettei koko homma riistäytynyt käsistä ja noi osasi olla ihan suht nätisti. Ehkä siihen auttoi että uimalassa ei ollut ketään muuta samaan aikaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti