Kirjoitetaan nyt niistä harkoista

Meinasin, etten kirjoita lainkaan eilisistä harkoista, kun alkaa olemaan vähän toistoa jo näissä mun jutuissa :) Mutta eräältä taholta tuli toisenlainen käsky :D

Elikkä omatoimitreeneissä oltiin, jotka tavallaan veti Taru ja Tanja yhdessä :) Melkeen olin jo päässyt iloitsemaan siitä, ettei enää hetkeen olis maneesia, hevosenpaskaa, sahanpurua, kuraa... mutta on sittenkin! Meidän aksatreenit jatkuu sittenkin vielä huhtikuun ajan, mikä kuitenkin loppupeleissä on ihan hyvä juttu, edellämainituista asioista huolimatta :)

Tanja rakensi radan, jonka alku oli Luomalan kolmosluokan rataa ja loppu Tanjan päästä. Eli ihan mielenkiintoinen, vaikeahko. Vaikka olin varma yhdessä kohtaa, että Gille ei ammu edellä olevaan esteeseen, niin siten siinä kuitenkin kävi. Pitää ehkä alkaa opettelee siis ohjaamaan aikuisten oikeesti, kun Gillekin kehittyy huimaa vahtia. Oli rengas jonka edessä heti pussi, mutta pitikin mennä sivussa olevalle hypylle. Eipä ollutkaan niin helppoa - ainakaan ihan heti. Kyllä se siitä sitten lähti, kun tiesi mitä pitää tehdä. Kepeille meno Kilulla on alkanut olemaan ihan huippu. En ookaan tiennyt, että se osaa hakea itse sen ensimmäisen välin, mutta niin tämä pikkupoika vaan teki. Kontaktit oli taas aika jeeees. Ja minä olen ylpeä :) Katsotaan sitten miten iloisella päällä sitä ollaan ensi maanantain jälkeen, en oo kauheen luottavaisella päällä :D

Taru meni Pokerin kanssa. Jos Gille oli saanut lisävirtaa turkin ajamisesta, niin kyllä oli Pogokin. Sieltä tuli taas vähän kommenttia Pogosta ja sen menosta - rokkitukasta ADHD-oireisiin saakka :D Eipä vauhtia puuttunut parivaljakon menosta, ja Pogo oli taas onnensa kukkuloilla. Eipä voisi koira näyttää onnellisemmalta, kun miltä Pogo näyttää kun se juoksee sen pallonsa kanssa ympäri maneesia. Pogo ja Taru oli ainoat, ketkä onnistui tekemään sen edellämaininun vaikeen rengas-pussi kohdan ensimmäisellä kerralla oikein. Mutta sai se Taru sitten vähän satikutia Tanjalta, ei kuulemma osaa ohjata rimaherkkää koiraa yms. Eli ehkäpä ehkäpä ei ole pelkoa, että se nolla sieltä kisoista pamahtaisi Topin kiusaksi... toivottavasti ainakaan :D

Sitten hiukan vielä äskeisestä lenkistä. Pakotin itseni lähtemään vielä iltalenkille, mutta melkeenpä olisi voinut jättää väliin. Nää hihnalenkit on aina kaikkee muuta kun rentouttavia hetkiä - siis jos olen hihnan päässä yksin kahden koiran kanssa. Gille on ihan sekaisin nykyään. Siis enemmän kun normaalisti. Nyt se ei tykkää kenestäkään, ja kaikille pitää haistatella. Onhan se aina ollut ihan sekaisin, mutta nyt mä oon sitä mieltä, että kyllä nyt viiraa enemmän kun ennen. Ja päättelen sen johtuvan siitä mystisestä vaivasta mikä Kilulla on. Ehkä sitä sattuu tai ärsyttää niin paljon, että kaikki pännii!? Ken tietää, mutta hermot menee kun se ei osaa käyttäytyä yhtään!! Ja sitten kun Gille osaisi jotain, kuten kävellä nätisti tien reunassa, niin Pogo pöllöilee. Jos kävellään tiellä missä ei ole pyörätietä ja autot menee ihan vierestä ohi, niin tämä urpo oikeen yrittää sinne alle. En tajua että mikä järki siinäkin taas on, mutta jos hihnaa vetää reunaan päin niin samaa vauhtia Pogo vetää tielle päin. Fiksua. Teidän, että suurin vika on loppupeleissä minussa, mutta ton Gillen kanssa ei voi kaikki johtua musta!

Noh, mutta sitten oli yksi tapaus, jonka ansioista meinasin saada sydänkohtauksen. Oikeesti. Kävelin tuolla yhtä tietä ihan rauhassa eikä ketään näy missään, kun yhtäkkiä yhdeltä pihalta hyökkää ihan jäätävän kokoinen sakemanni. Suoraan hyökkää meitä päin, mutta onneksi siinä oli aita välissä. Siinä se yrittää hyppiä matalan aidan yli (ja olin ihan varma, että kohta se sieltä tulee) ja minä yritän hinata omia koiria eteenpäin. Pogo vaikutti olevan enemmän paniikissa, mutta Gillellä taas täysi raivo päällä. Onneksi sieltä tuli sen toisen koiran omistaja huutamaan sen karhun pois, ettei käynyt hassusti. Siinä kun tärisin ja kävelin (juoksin) pois, niin mietin mitä hittoa olisin tehnyt jos se olisi sieltä aidan takaa päässyt tielle? Eipä olisi ehkä meikä-tytöllä ollut voimia pitää kahta koiraa selän takana toisella kädellä ja toisella taistella sakemannia vastaan? Vai olisiko mun pitänyt antaa koirien puolustaa mua? Siitä nyt ei ainakaan olisi kovin nättiä jälkeä tullut. Liekö siinä niin käynyt, että olisin mammanpoika-Pogoa suojellut ja antaa Gillen taistella meidän puolesta. Jos molemmat olisi siinä tappelemaan alkanut, niin Gille olisi kuitenkin kiukuspäissään purrut Pogoakin, koska sen mielestä vain hän saa sanoa rumasti toisille koirille.

Noh, jokatapauksessa, en taida enää sitä tietä kävellä. Ja Gille ei taida edelleenkään tykätä sakemanneista.

PunkkariPogo

Noni, nyt lähti karvat Pogoltakin - tukka kyllä jäi, tottakai.

Nyt päästään taas hauskuuttamaan vastaantulijoita ton ilmestyksen kanssa :D Ja huomenna näkee miten paljon virtaa on tullut lisää turkin ajon jälkeen aksakentälle. Virtaa pitäis saada kylläkin pois, mut minkäs teet :)

NakupelleGille

Jes, Gilleltä lähti eilen turkki. Huippuhyväjuttu. Jospa pojallakin olis nyt mukavampi olla. Tästä kun vielä saisi aikaiseksi, niin tänään lähtee myös Pokeripojan karvakasa.


Pogo oli kyllä eilen sitä mieltä, että nyt lähtee hänen turkki. Se näki sen trimmauspöydän, niin oli jo ihan valmiudessa hyppäämään pöydälle - turkkipoisnytheti! Mutta ei, olikin Gillen vuki. Oltiin odotettu kauhulla, että mitä tulemaan pitää Kilun kanssa. Syksyllä sen kanssa oli aika tsembalot, kun ajettiin viime kerran. Sillon lensi ärräpäät ja vähän muutakin. Mutta nyt pikkupoika osasi taas yllättää erittäin positiivisesti, ei yhtään tappeluita, murinoita eikä hammasta. Trimmaus kävi siis sen puolesta kovin helposti, takkuja olis voinut olla silti olla vähemmän. Nyt se on taas ihan pienen pieni rääpäle :) Näkee kyllä miten tämä eliminaatiodietti ei oikeen sovi, kun poju on vähän laihassa kunnossa... vaikka miten sitä yrittäisi syöttää!! :/


Tänään käytiin vielä maneesilla treenaamassa ja sitten sekin lysti taas loppuu. Huomenna vielä harkat ja sitten odotetaan että päästään kentälle juoksemaan. Toivottavasti lumi sulaa pian! Mahtavaa, ettei enää tarvii siellä kuramömmössä ja sahanpurussa hyppiä. Mutta tänään tosiaan olin Tarun, Terhin ja Tanjan kanssa treenaamassa, eikä nämä edellämainitut ollut ehkä ihan parhaalla tuulella - mutta kyllä mulla oli Gillen kanssa ihan hauskaa :) Pogokin pääsi Tarun kanssa juoksentelemaan ja harjoittelemaan tulevia kisoja varten. Nekin on jo viikon päästä - aaapuuuva.

Kuulumisia välillä

Pitää taas vähän päivitellä, että sitten voin valittaa muille kun ne ei ikinä kirjoittele blogeihinsa mitään ;)

Ilmoitin nyt sitten Gillen ensimmäisiin virallisiin kisoihin. ATT:llä olis ollut kolme starttia, mutta Topin yövuoron takia ilmoitin meidät vaan kahteen viimeiseen. Topin ja Pogon myös siis. Jännitys alkakoon. Mutta ei se nyt niin helppoa sitten ollutkaan. Tiistaina pistin ilmon menemään ja torstaina Topi katkaisi kätensä lumilautaillessa. Meni ranne aika pahastikin poikki, ja nyt se joutuu pitämään kipsiä siinä yli kuukauden. EI KIVA.
Eli seurauksena Pogolta puuttui ohjaaja, ja Taru sai erikoisluvalla mennä sitten Pogon kanssa - tällä kertaa :) Mä olisin saanut luvan mennä myös, mutta en tod halua. Oltaisiin siis voitu ihan hyvin mennä kaikkiin kolmeen kisaan, mutta näin kävi nyt tällä kertaa.

Gillellä menee edelleen ton kutiamisensa kanssa vähän heikosti. Mua huolestuttaa se asia niin paljon, kun ei mikään tunnu tehoavan. Se on ollut eliminaatiodieetillä jo vaikka miten kauan, eikä mitään tulosta. Karvaa lähtee edelleen ja poika on taas vähän kiukkunen. Ärsyttävintä ikinä. Ehkä ensi viikolla tulee verikokeen tulokset ja ollaan ehkä edes hiukan viisaampia!?

Possu-vinkulelu löytyi

Eilen oli taas harkkapäivä ja sen vuoksi on taas blogipäivittelyn aika. Parasta harkoissa oli, että tosiaan Possu-vinkulelu löytyi. Gillellä olikin jo ikävä sitä :) Se on vaan vähän huonon värinen sinne sahanpurun keskelle - meinasi mennä uudestaan hukkaan!

Harkat oli ihan jees, mutta en mä tällä kertaa mitään ahaa-elämystä sieltä saanut. Lähinnä olin vaan kiukkuinen, mutta se ehkä johtui mun kauheesta nälästä. Tarulle pisteet kuitenkin siitä, että se jaksoi tulla tuuraamaan vanhuudenhöperö-Mikkoa. Se hemmetti oli unohtanut, että olis ollut sen vuoro vetää harkat. Ehkä ensi kerralla olis sitten Mikon vuoro, kun on viimeinen kertakin. Hiukan ottaa päähän kun harkat loppuu taas. Siitä se alamäki sitten taas alkakoon kun ei päästä reenaa.

Vedettiin eilen jotain kolmosluokan rataa, eikä se nyt ihan kaikista helpoin välttämättä ollut - tai ainakaan se yksi kohta. Ehkä huono fiilis jäi siitä kun oli niin vähän aikaa eikä sitten ehtinyt koittamaan niitä hankalia kohtia tarpeeksi, mutta kyllä se silti kai ok meni. Iloinen olen siitä, että Gille on vihdoin alkanut hakemaan itse esteitä. Valitettavasti minä olen joka kerta auttamattomasti myöhässä, kun en oo tottunut tollaseen estehakuisuuteen. Mutta eiköhän se silti oo ihan hyvä asia, jos vaikka ei tarvis sitten aina viedä sitä joka esteen vierelle asti. Ja rrrrengas meni loistavasti, samoin kontaktit.

Pogo sai mennä Mumman kanssa taas kun Topi oli töissä. Ehkä mun olis pitänyt vaan itse mennä sen kanssa, mutta mulla meni niin hermot kun odotettiin siellä katsomossa, etten sitten jaksanut. Se on kyllä hullu koira :D Ainakin jos kyse on pallosta tai agilitystä - saati sitten niistä molemmista samaan aikaan! Mutta kyllä ne kovaa siellä radalla meni ja Pogolla oli selvästi kivaa, kunniakierroksia vedettiin pallon kanssa taas ristiinrastiin pitkin maneesia. Ihan hyvältä näytti, kontaktit toimi myös Pokerilla. Pogo kiittää ohjaajaansa.

Huomenna olisi viimeinen ilmoittautumispäivä ATT:n kisoihin. Oon sen asian kanssa miettinyt, ja vaihtanut mieltäni sekunnin välein. Nyt päätin, että tänään sitten ilmoitan meidät sinne, ensimmäisiin virallisiin kisoihin. Mutta ei, sit Topi alkaa jotain valittaa, ettei hän sinne jaksa lähtee turhaan rahaa tuhlaamaan Pogon kanssa. Voi paska, en mä sinne sit ainakaan yksin lähde. Olkoot sitten - ellei joku saa sen päätä kääntymään vielä huomiseen mennessä. Pah.

Possu-vinkulelu meni hukkaan!!

Etsintäkuulutettu: Gillen possu-vinkulelu!! Se meni hukkaan eilen maneesilla, ja voi ei!! Oli ainoaa laatuaan, koska ei mennyt rikki sitten millään. Yleensä meillä kaikki vinkulelut on samantien rikki, mutta ei possu, se oli kestävää tekoa. Ja nyt se meni hukkaan :/ Se oli vielä pikkujoululahja, joten en tiedä mistä se on ostettu.

Oltiin siis harkoissa eilen. Siellä ei taaskaan ollut muuta kun minä, Topi ja Heli. Omatoimitreenit, johon kehitettiin sunnuntaisista epiksistä joitain osia. Heli naureskeli siinä, että onko se aina samanlainen sota kun ollaan Topin kanssa aksaamassa. Mä en voi kuunnella mitään mitä Topi sanoo ja toisinpäin. Radanrakennus oli siis erittäin mielenkiintoista :D

Avoimessa luokassa oli siellä kaukana (joka näkyy videolla erittäin huonosti) sellainen kohta, missä oli putki kaarella ja siellä ulommalla puolella kiersi hypyt. Moni otti sen siellä epiksissä sillee kauko-ohjauksena, että pysyi itse putken puolella, eikä mennyt kiertämään niitä hyppyjä erikseen. No tätä me yritettiin sitten Gillen kanssa, ja sain mä sen ehkä 80 prosenttisesti onnistumaan :) Juoksin sitä kohtaa taas ainakin sata kertaa, kunnes tuli astmakohtaus ja piti lopettaa :D

Pogolla oli ihan eri meininki päällä kun sunnuntaina. Nyt se taas tottelikin jotain. Ehkä sitä vähän jänskättää toi kisatilanne, ja sit ei voi tehdä mitään järkevää. Nyt onnistui se hyppy-kepit, mikä oli ongelmakohta epiksissä. Sitten kun Pogo ei ollut kentällä, niin se söi palloa. Sillä oli sellanen aika pehmeä pallo, jonka se rikkoi ihan kokonaan. Jotain patoutuneita tunteita olis siis silti kehissä.

Ihan hauskat treenit, vaikka vähän kirosanoja lentelikin. Sain juosta ja kovaa, minkä takia oli tosi hyvä fiilis treenien jälkeen. Toista voi sanoa sitten poikien viime yöstä, se oli oksennusta täynnä.

Gille oksenteli jo ennen harkkoihin lähtöä - ipana oli taas syönyt sellaista kovaa muovirasiaa ja niellyt niitä palasia, niitä se yritti ilmeisesti saada ulos. Oksennusta ja muovinkappaleita löytyi myös meidän sängystä, jonka seurauksena pääsi päiväpeitto ja Topin peitto pesuun. Sitten oltiin harkoissa ja kaikki oli ok, annoin ruokaa illalla ja mentiin nukkumaan. Topi lähti yövuoroon.

Yhtäkkiä alkuyöstä Gille hyppää sänkyyn ja on vähän omituisen oloinen, piippaa ja itkee. Sitten se tulee mun viereen istumaan, läimäsee tassun mun naamalle ja alkaa yökkäämään. Siinä oli noin sekunti aikaa heittää koira alas sängystä - ja sitten lensi yrjö. Kaikki ruoat siinä kasassa. Gille alkoi vetelemään sitä sapuskaa samantien takaisin naamaansa, ja en mä siinä sitten jaksanut estellä - pääsen ainakin itse helpommalla. Eikä siinä nyt noin nopeesti katsottuna näkynyt niitä muovinkappaleita. Hevosenpaskat se blokkasi pois, ne ei enää kelvannut uudelleen. Ihan karmiva haju, (oksennus, perunakanamössö, kurkku ja hevosenpaska yhdistettynä) joten piti siinä sitten vähän tuulettaa ja pestä lattiaa. Takaisin nukkumaan. Sain just hyvän asennon niin... uudestaan PUGLAA. Kaikki ruoat uudelleen ylös, jotka tällä kertaa sitten siivosin pois (ja sain vessanpöntön tukkoon). Ja nukkumaan.
Meni varmaan tunti tai kaksi, niin viereisestä huoneesta kuuluu taas oksentamista. Ihmettelen, että mitä Gille voi nyt vielä oksentaa!? No se olikin Pogo!! Siellä oli kaikki Pogon ruoka matolla, kera ihanien värikkäiden pallon palasten. Taas siivous ja vessanpönttö uudelleen tukkoon. Aika jöötiä tavaraa vissiin. Ja nukkumaan. Kunnes, TAAS. Nyt tuli Pogolta viimeisetkin pallon palaset ulos - ja sitten saatiin nukkua. Molemmat pojat ihan hämillään, että mikä tää juttu nyt oikeen on!? Sitten vielä olin laittanut sen Topin peiton pesuun ja pesukoneen ajastukselle niin, että se menisi päälle viideltä ja olisi valmis kun herään... no joo. Kello 4:55 se alkaa piippaamaan, että olisin nyt valmis täällä! Vähän siis väärin laskettu se aika. Ja taas noustaan ylös.
Sitten kun vihdoinkin se herätyskello soitti, niin olisin ollut kyllä aika valmis saamaan jonkun hermoromahduksen. Pogon maha huutaa ruokaa, oli vissiin vähän tyhjä olo.
Toivottavasti niillä nyt pysyy sitten se ruoka sisällä, ja toivottavasti se johtui näistä ylimääräisistä asioista mitä ne oli syönyt. Joohan!?

Luin eilen yhden faktan hyeenasta, "hyeena syö kaiken, minkä saa nieltyä. Sulamattomat osat se poistaa myöhemmin oksennuspalloina." - kuulostaa melko tutulle.

Tänään Gillellä lääkäri - jos oikeesti vois alkaa selviimään jo pikkuhiljaa, että mikä sitä pikkupoikaa vaivaa...

Epiksistä Kilulle eka nolla!

Jee hyvä minä ja Gille! Saatiin mölliradalta nolla (aika -16,03). Oi hitsi Pogo ja Topi on varmaan kateellisia :D Se oli mun mittarina, pitää ensin saada nolla, tai ainakin päästä palkinnoille mölleissä - ja sitten voin mennä niihin ihan virallisiin kisoihin. Tässä se nyt olisi. Edessä karmiva totuus :D Taitaa vielä olla niin, ettei tarvi itse edes miettiä minne menis, se ehkä järjestetään meidän puolesta!?

Jokatapauksessa, epiksistä jäi hyvä mieli, vaikka ykkösradalla ja avoimessa ei niin hyvin sitten enää mennytkään. Olin ahne ja menin avoimeenkin sähläämään, samalla ihmetellen, että mitä hittoo mä täällä teen!? :) Olis pitänyt kirjoittaa blogin teksti ensin ja sitten vasta katsoa radat videolta. Olis voinut kerrankin olla positiiviseen sävyyn kirjoitettu teksti, mutta mitäpä sitä tapojansa muuttamaan... Oi äly mä oon huono. On niin hienoo kattoo kun jotkut taitavat menee, ja niiden liikkeet on niin sulavat ja ennakoi jo tulevaa - ja ne juoksee. Mä menen ja heilun siellä kun mikäkin tönkkö paska. Ymmärrän siis oikein hyvin, miksi mulle huudettiin kokoajan, että LIIKU. Mutta siellä kun on, niin se vaan tuntuu siltä, että okei nyt mä liikun ja menen tosi hienosti, näköjään todellisuus ei olekaan sama miltä se tuntuu. Ehkä se sieltä sitten vielä joskus tulee... toivottavasti ainakin. Mut oltiin me vaan aika loistavia silti :P No, Gille nyt ainakin jos ei muuta.

Alla video meidän kaikista radoista, joista näkee sitten ihan itse mitä mä siellä töpeksin - ja ehkä onnistuin. Möllistä tuli tosiaan nolla, vaikka Gille meinasikin mennä vähän hukkaan siinä ennen puomia. Muuten rata on ihan ok, jos tosiaan joku osaisi ohjata - tai liikkua.

Ykkösen rata kosahti heti keppeihin, jonka tiesinkin jo etukäteen. Mutta kontakteista saatiin kehuja :) Sinisestä putkesta tultaessa meni joku (?) pieleen ja Gille kiipesi puomille vaikkei olisi pitänytkään :) Mulle huudettiin, että ota se kohta uudestaan, mutta en mä sellasta kuullut... Muuten hyvä siis, meni jopa renkaan, vaikka sitä vähän jännitinkin. Tässä radassa mua ottaa päähän eniten noi putkeen ohjaamiset. Voi hemmetti, vaikka miten yritän painaa pieneen päähäni, että pidä se käsi alhaalla, niin missä se nytkin taas on - katossa! Why oh why!?

Avoimessa mentiin niin kauan hienosti kunnes tuli jotain ohjauskuvioita, ja loppu onkin sitten jotain ihan muuta.



Topilla taas työt vähän haittasi harrastamista, eikä siis päässyt itse heti paikalle. Mun oli tarkoitus mennä möllit Pogon kanssa, mutta sitten takavasemmalta tuli taas Terhi joka halusi mennä Pokerin kanssa. Hyvä niin, olis varmaan jäänyt mun ja Gillen nolla saamatta jos olisin ensin mennyt Pogon kanssa. Alla Pogon ja Terhin rata:



Topi ei halunnut julkaista omia ykkösen ja avoimen ratoja, koska ne kuulemma näytti ihan joltain muulta kun agilityltä. Jos Gillen saa keskittymään radalla siten, että menee heittelemään sille jotain lelua ensin lumihankeen, niin olis kyllä kiva tietää miten Pogon saa rauhottumaan. Ehdotin, että mulla olis vielä niitä Gillen allergiakolmiolääkkeitä, et jos Pogo vetelis niitä pari, mutta ei se ehkä kuitenkaan olis se paras vaihtoehto :D Pogo ei nyt vaan jotenkaan jaksanut yhtään keskittyä, se vaan meni menojaan. Tuuliviiri rauhaton... Pitää teipata varmaan sen suu kiinni, ettei se kaikki keskittyminen olis siinä haukkumisessa.